United States or Ecuador ? Vote for the TOP Country of the Week !


Me luotimme siihen, mutta sitä ei tullutkaan, vaan sen sijaan näkyi kohta koko joukko vihollislaivoja purjehtivan satamaan, ja kahden päivän kuluttua tuli tsaari itse kahdensadan laivan kanssa. Silloin alkoi sataa kaupunkiin tulta ja kuulia. Me annoimme vastaan, minkä jaksoimme, ja venäläisten täytyi peräytyä.

Ja aika kului, hyvin harvoin me tapasimme toisiamme, emmekä puhuneet paljoa keskenämme, mutta luotimme toisihimme. Paavo lähti Italiaan; minä en saanut kirjettä, mutta sentähden aina vähän osan äidin kirjeestä. Vasta silloin kun hän voi tarjota minulle omaa kotia, kääntyi hän isäni puoleen. Tuo ylistetty nuori taideniekka oli yhtä nöyrä, kuin köyhä nuorukainen oli ollut ylpeä.

Mutta me luotimme Jumalaan ja nuoreen kuninkaaseemme, joka kävi kanssamme kaikkiin vaivoihin osalliseksi ja jolla oli teltassaan miekka vieressään ja Raamattu päänpohjissa; ja kuninkaan palvelija Stenbock on kertonut minulle, että hänen majesteettinsa sinä yönä levitti oman viittansa hänen päällensä, kun oli niin kylmä.

Olen varma siitä, että sinun omasi pelkäsivät yhtä paljo sinun henkesi tähden, kuin minä nyt mieheni. Tahi kuinka, täti Maria! Me luotimme enempi Jumalaan, kuin sinä, vastasi täti. Me tiesimme, että jos Luoja oli niin määrännyt, tulisi isäsi kyllä takaisin, saimmepa tietoja tahi emme.

Toiset heistä kämärtyi yksipintaisesti pyörien puihin kiinni, hakkailivat assegaillaan vimmatusti katoksien purjekankaan lävitse; mutta iskut ainoastaan osoittivat, millä kohden olivat ja luotimme kaatoivat oitis maahan uskaliaat ryntääjät. "Katsokaa, Kuta!" Ula huusi, "ne sytyttävät vanhan Boerin asunnon. Nyt voimme nähdä, mitä te'emme".

Emme lähteneet karkuun, vaan aikomuksemme oli tulla Savannaan merimiesmajan isännän luo, mutta eksyimme metsään, kun emme tunteneet tietä. Olemme siis iloiset, että lopultakin olemme joutuneet ihmisten pariin, ja toivomme pääsevämme vapaiksi, kun nyt olette kuulleet mielipiteemme". Merimiesmajan isäntä oli mielissään Siemensin puheesta, kun hän kuuli, että luotimme häneen niin rajattomasti.

Elinalla on minun täysi luottamukseni," sanoi hän lempeämmällä äänellä. "Eikö hän niinmuodoin saa periä mitään?" kysyin minä. "Ei vähintäkään," kuului vastaus. Elina ja minä olimme pahoilla mielin tapauksen tähden, vaan emme kuitenkaan olleet alakuloisia, sillä me luotimme lakiin ja oikeuteen, joka, niinkuin luulimme, ei suinkaan voisi myöntyä siihen.

Voi niitä murheettomia ja iloisia lapsuuden aikoja! Melkein poikkeuksetta oli Kallekin telmimässä meidän kanssamme. Hän oli kaikissa leikeissä johtajana ja se kävikin laatuun. Me katsoimme ja luotimme häneen niin kuin päällikköömme ainakin. Mutta jo aikaisin huomattiin hänessä ankaraa itsepintaisuutta.

Mut uskoimmehan, uskoimme sanaas kaikki ja luotimme syömes ylpeän kuntoon, ja kokeesta säästyit sinä ja me.

Fi donc, mon cousin! Oletteko koskaan kuullut jonkun Königsmarkin tahranneen kilpeään petoksella? Luulen, etteivät sukuni vaiheet ole teille tuntemattomat. Valittuamme Ruotsin isänmaaksemme me palvelimme sitä rehellisesti. Meillä oli se onni, että teimme valtakunnalle melkoisia palveluksia. Meillä oli ääretön omaisuus; me luotimme kuningasten sanoihin ja kunniaan.