United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
»On hänellä ystäviä», vastasi Alan, »kun vain saisimme heidät käsiimme ja rikkaita ystäviä, vuoteita, joissa voisi nukkua, ruokaa yllin kyllin, lääkäreitä, jotka hoitaisivat häntä ja kuitenkin täytyy hänen kahlata täällä liassa ja loassa ja maata kanervikossa kuin minkäkin kerjäläisen.» »Mutta miksi?» kysyi tyttö.
Silmät verissä, huulet verettömänä. Ei keneenkään hän katsonut tuttavalla tavalla. Kerran näin hänet maantiellä. Tie kävi metsän läpi; vasta silloin huomasimme toinen toisemme, koska olimme kymmenen askeleen päässä toisistamme. Me säikähdyimme kumpainenkin. Lyhyt, vihriäinen takki oli hänellä yllään, repaleinen lakki peitti pörröistä päätä, pieksut olivat polvia myöten liassa.
Mutta sellaiset ne ovat aina ne vanhat pojat! Nekö olisivat muka siveitä vielä mitä. Elävät naimatonna, jotta saisivat enemmän liassa ryvetä. Teillä on nyt raha tiukalla. Voisi Anttikin lainata, koska me muutenkin tullaan sukulaisiksi. Te olette liika hyvä mutta kyllä meidän täytyy itse asiamme järjestää.
Eräs työmies, joka samassa tuli astuen, lupasi heti lähettää apua ja Petrea sekä assessori Munter, joka ei ollut ensinkään hauskalla tuulella, alkoivat kävelyään sateessa ja liassa. Mutta sen kestäessä tuli Petrea yhä iloisemmaksi ja onnellisemmaksi.
RISTO. Nyt siitä, Jumalan kiitos, päästiin. TOPPO. Tyttö riepu. Ohraisesti hänelle kuitenkin kävi. RISTO. Kenen syy? Olisi ollut ja elänyt ihmisiksi. Mutta kuule. Miltä minä nyt oikeastaan näytän? TOPPO. Oletpahan kuin tuossa. RISTO. Silmäni taitavat olla liassa? TOPPO. No, kantänka, mitä se tekee.
"Tämmöisessä liassa! Ethän sinä ole ihmisen näköinenkään. Nousehan ja istu toki... Ja te", käski hän sisäpiikoja, "juoskaa joutuun hakemaan pyyhkimiä. Ja eikös olisi kuivia vaatteita?" kysyi hän pehtorilta. Pehtori osoitti kädellään että mistäpäs, muka, ne vaatteet otti noin suuret. "Voishan sitä sentään tuoda peitteen", ilmoitti hän; "tahikka on meillä uusi hevosloimi."
Ja niin toimitettiin, että kaikki kylän tiet ja kadut, joita ennen sadetaikoina täytyi kulkea aina polviin asti liassa, tulivat laitetuiksi ja paratuiksi; että pitkin kylän läpitse juoksevaa ojaa, joka usein nousi yli äärtensä ja teki suuria rapakkoita, tuli kivimuuri; että kaikki polut ja kulkutiet tulivat kivistä ja kuopista perkatuiksi, ett'ei ollut yhteisissä metsissä enään sitä paikkaa, jossa ei nähty nuoria istutettuita puita iloisesti ylöskasvavan.
Alfred oli silloin kahdenkymmenen vuotias, kaksi vuotta nuorempi kuin sisarenpoikansa, joksi hän leikillisesti kutsui Alexandrea; toista pahempaa rosvon alkua ei ollut kuin Alfred, tämä kalpea, parraton lurjus, jolla oli tirkistelevät silmät ja vino suu, tuo rikkaruoho, joka oli saanut kasvaa villinä Pariisin liassa.
Mutta sitä elävämmin tulivat hänen eteensä nuo onnettomat pilaantuneessa ilmassa ja haisevassa liassa nukkuvat ihmiset, ja erittäinkin tuo viattoman näköinen poika, joka nukkui pakkotyöläisen jalan päällä. Se näky ei mennyt hänen mielestään.
Monet seikat olivat vielä selvittämättä, kaikki oli tapahtunut Pariisin loan pimeydessä ja liassa, ja sentähden oli siihen epäterveellistä kajotakin. Mutta se seikka rauhoitti Mathieutä, että vaikka nuorukainen löysi äitinsä, Norinen, ei kellään ollut aavistustakaan isän, Beauchênen nimestä ja asemasta.