United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meidän on lähetettävä lapsemme korkeimpiin suomalaisiin sivistyskouluihin, joita nyt isänmaan ystäväin toimesta on tarjolla, valmistaaksemme heistä oppineita ja viisaita kansalaisia, jotka pystyvät kulkemaan sivistyksemme etuvartioina.
Ja samalla oli Poppaea päättänyt tuhota hänet. "Herra," rukoili hän, "kosta lapsemme kuolema!" "Kiiruhtakaa!" kehoitti Chilon, "kiiruhtakaa! Muuten Vinitius hänet piiloittaa. Minä osoitan talon, jonne he tulipalon jälkeen ovat palanneet." "Annan avuksesi kymmenen miestä, niin voit paikalla lähteä," sanoi Tigellinus.
Lents lohdutti, kun hän ainoostaan valitti: "Oi, jos minunkin mieheni olisi saanut elää niin kauan, että olisi nähnyt meidän molempien lapsemme yhdessä lähtevän ulkomaille!" Hän kertoi, että kaksoispari, jonka voutitalokkaan Katriina oli ottanut kasvattaaksensa, näytti päältäkin nähden hyvin toittuvan.
Se ei minua suuresti surettanut, sillä elämä ei ollut enää minulle minkäänarwoinen, mutta waimooni otti se niin kowasti, että hän kääntyi kowaan tautiwuoteesen; lapsemme oli kuollut wähää ennen.
"Hän on sinun näköisesi", sanoi Eugen ihastuneena, "hänellä on sinun siniset silmäsi." "Eipäs", vastasi Dora innoissaan, "sinun näköisesi hän on ... katso nyt ... sinun kaunis nenäsi." Eugen nauroi ja suuteli heitä molempia. Hänen mielestään he yhdessä olivat kuin kaunis keväinen kuva... "Muistatko, Dora, että lupasit, että jos lapsemme olisi tyttö, saisin minä antaa hänelle nimen?"
"Teillä sentään ollaan kuin taivaassa maan päällä." "Kylläpä on monta murhettakin. Hän on ainoa lapsemme, joka vielä on kotona, mutta kuitenkin täytyy ajatella: kuinkahan saisi hänenkin turvatuksi!" Maisun silmät meni ensin pystyyn, ja sitte hän automaisesti naurahti, mutta sanaakaan hän ei arvannut sanoa.
Emmehän olleet edes oikein saaneet sanoa hyvästiä toisillemme. Ja lapsemme kuollut, ja minä itse kenties kuollut huomenna jos joku luoti minuun sattuu. Jos tietäisin edeltäpäin, ettei sinua enää ole, olisi kuolettava luoti minulle onnellisin sattuma. Mutta jos sinä olet pelastunut ei, silloin en vielä tahdo ajatella kuolemaa. »Tänään on meillä ensimmäinen taistelu.
Mutta meidän lapsemme kanssa sillä ei ole mitään tekemistä! Sinä tosin olit hiukan alakuloinen, mutta terve, sielultasi ja ruumiiltasi terve. Ja minä tunnen sellaista voimaa ja sellaista elämäniloa, että vaikka hän olisi kivi, niin hänessä täytyisi ruveta virtaamaan se sama, mikä minussa itsessäni virtaa. Ja minussa virtaa rakkaus Sinuun ja luottamus tulevaisuuteen!
Sopii hyvällä syyllä arvata, että pikku lapsemme ensiksi nääntyy ruoan-puutteesen, koska se on heikoin jäsen joukossamme, ja että kaksoisemme lähinnä seuraavat. Olkoon niin! Mitä minuun tulee, on pilgrimi-retkeni tänne Canterbury'yn tehnyt paljon; velkavankeus ja puute tekevät pian enemmän.
"Sabina", sanoi vanha mies, "olet tänä päivänä niin suruissasi! onko poikani taas huolestuttanut sinua?" "Ah, hyvä Jumala," vastasi miniä kyynelsilmin, "että minun täytyy tähän myötäisen vastauksen antaa. Meillä on niin hyvä ja tuloisa arenti, lapsemme ovat terveet ja saattavat meille ainoastaan iloa, ja kuitenki tämä ei ole miehelleni mieliksi.