United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Laivamiehet, lämmittäjät, masinistit kulkivat siellä kuin kotonansa ainakin, syrjäyttäen matkustajia tieltään missä niin tarvittiin, kolisivat askareissaan, viheltelivät ja, kun oli tarvis, kiroilivat.
Töin tuskinpa oli laivamäki voinut pelastaa itsensä, ensinnä saarelle ja sitten sieltä maalle. Semmoisen selityksen antoi kapteeni haaksirikosta ja todistajiksi selityksensä totuudesta toi hän mukanansa laivamiehet. Vahinko arvattiin suureksi.
"Aamun valjetessa uskalsin laskeutua alas puusta, samoilin ympäri saarta, söin hedelmiä pahimpaan nälkääni ja nousin korkealle kummulle. Sieltä näin laivan, joka purjehti meren selällä. Huusin minkä kurkustani ääntä läksi ja heilutin puun oksalla. Vihdoin laivamiehet älysivätkin minut.
Laivamiehet saivat ne aseet, jotka heiltä vielä puuttuivat ja kulettivat vaatteita, ruokavaroja ja muita tarpeita maalle. Niin pian kun majori oli väkinensä lähtenyt laivalta, laati Mark purjeet niin, että priki kulki hiljalleen keskelle lahtea, jossa sen täytyi seisahtua, koska tuuli teki mahdottomaksi laskea avoimelle merelle. Sillä välin valmistihe siirtolaiset viettämään yötänsä taivas-alla.
Vangit vetäytyivät kiireesti veneeseen ja lähtivät soutamaan Neitsytsalmesta tulevia kaleereja kohti. Kun he olivat päässeet noin parinsadan sylen päähän, kallistui laiva kyljelleen, pyörähti kerran ympäri ja katosi sitten näkyvistä. Mutta jo ehtivät pelastuneet laivamiehet kaleerien luo, jotka heti muuttivat suuntansa ja lähtivät kaksinkertaisella vauhdilla liikkumaan meitä kohti.
Mutta lähtevä toveri laiturilla käänsi miellyttävät kasvonsa ylös kapteeniin, ja, pannen leikillisesti kätensä sydämmelle, sanoi kuuluvalla äänellä: Herra kapteeni, te tiedätte, että minä olen tuomittu lähtemään, säälikää maanpakolaista. Ainoastaan muutama minuutti! Kapteeni naurahti ja kumartui taas kaidepuita vastaan. Mutta laivamiehet kärsimättöminä rupesivat vetämään lautoja sisälle.
Amiraali astui veneeseen ja soudatti erään pikkusaaren joen suuhun. Laivamiehet huudahtivat, että he näkivät pinjoja, ja se ilmeni todeksi. Amiraali piti tätä löytöä hyvin arvokkaana, sillä nyt häneltä ei enää voinut puuttua laivanrakennuspuuta, jopa hän aikoi perustaa sahan.
Nuori upseeri ja kaksi laivamiestä tahtovat venheessä käydä taistelemaan myrskyä ja aallokkoa vastaan. Venhe keikahtaa nurin. Laivamiehet saavat kiinni sen laidasta. Upseeri ui vielä muutamia vetoja. Valkoisen puvun lieve hulmuaa vedessä lähellä häntä. Hänen onnistuu tarttua siihen.
He olivat nyt ennättäneet rantaan, ja Joju riensi oitis erääseen kolmimastoiseen laivaan, jossa laivamiehet näkyivät tuntevan hänen. Noh, mastoonko jälleen? kysyi eräs merimies. Tottakai, vastasi Joju, sylkäsi käteensä ja kapusi oravan tapaan mastoon ja sieltä laivaköysiä myöten toiseen mastoon ja sitte alas jälleen. Poika todellakin tekee nuot temput kuten paras merimies.
Sentähden huomautti hän heitä siitä, että naiset olisivat turvallisemmat kajuutassa, ja kun majori oli mennyt tyttäriänsä sinne saattamaan, huusi hän perämiehelle: "herra Northland, majori kutsuu teitä alas." Perämies kiiruhti alas; samassa käski Mark kahta miehistänsä sulkemaan luukun, sill'aikaa muut anastivat itsellensä ne aseet, jotka laivamiehet olivat kannelle jättäneet.