United States or El Salvador ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sentähden huomautti hän heitä siitä, että naiset olisivat turvallisemmat kajuutassa, ja kun majori oli mennyt tyttäriänsä sinne saattamaan, huusi hän perämiehelle: "herra Northland, majori kutsuu teitä alas." Perämies kiiruhti alas; samassa käski Mark kahta miehistänsä sulkemaan luukun, sill'aikaa muut anastivat itsellensä ne aseet, jotka laivamiehet olivat kannelle jättäneet.
Uskokaa minua: meidän ainoa tarkoituksemme on päästä siirtomaasta ja saada takaisin vapautemme; jos vaan tämä onnistuu, niin ei meillä ole ketään vastaan mitään pahaa mielessä. Kuitenkin täytyy teidän pian päättää." Majori ja perämies lupasivat lyhyen keskustelun perästä, etteivät yrittäisi mitään vihollisuutta karkulaisia vastaan, kajuutan ovi avattiin ja Northland kiiruhti peränpitoon.
Kuitenkaan en usko heitä niin hävyttömiksi, sillä heidän ainoa pelastuksensa riippuu lähtemisestään ulapalle merelle. Siellä me kuitenkin panemme heille puomin, eli muutoin en minä tahdo olla Northland."
Northland oli suurimmalla tarkkuudella huomannut kaikki prikin liikkeet ja huomautti nyt majorille miehestä, joka oli hypännyt veteen ja uinut maalle. "Katsokaa oikein", huusi hän, "tuolla juoksee hän mäkeä ylös. Nyt katosi hän kukkulalle. Mitä mahtanee tämä merkitä? Varmaan tuon kamalan roiston uusi petos. No, olkoon niin, me emme saa hukata aikaa arveluissa.
"Kas nyt, pojat, sanoi hän seuralaisillensa, tarttukaa käsitankoihin ja käykää uljaasti toimeen!" Hän huomasi, että nämä nuijamaiset tangot olisivat ratkaisevana hetkenä oivallisia aseita. Hänen seuralaisensa ymmärsivät viittauksen, anastivat ne heti ja vähän ajan perästä oli ankkuri nostettu. "Nyt kyllä voimme päästä eteenpäin", sanoi Northland, hykertäen tyytyväisenä käsiänsä.
Tässä kaitaisessa väylässä, monien kallioiden välissä, jotka pistävät virtaan päin, tuskin pääsee mukavimmallakaan ilmoilla paikastaan; mutta semmoisella tuulella kuin nyt on, olisi hulluus yrittääkään." "Minulla ei ole sama ajatus", vastasi Northland, "enkä minä koskaan käsitä, että pian satamaan pääsemiseksi olisi ensin selälle purjehdittava.
"Mitä lempoa te tahdotte meistä?" huusi Northland; "ettekö voi antaa meidän olla rauhassa?" "Meidän kapteenimme tahtoo puhutella majoria", kuului vastaus. "Majori", sanoi kajuutan rapulla toinen ääni, joka heti tunnettiin luotsin ääneksi, "laiva on vaarassa ja te tyttärinenne olette hukassa, jos ei jotakin tehdä laivan pelastukseksi.
Turhaan lensi heidän päällikkönsä yhden luota toisen luoksi ja koki kiihoittaa heitä esimerkillänsä; heillä ei ollut miehuutta eikä kuntoa toimittamaan perämiehen käskyjä. "Me emme kykenee pelastamaan laivaa näiden maanmoukkain avulla", sanoi Northland Markille; "jos ette vapauta minun laivamiehiäni, on priki hukassa."
"Heille kyllä kestämme, paitsi olen minä kuullut, ettei metsäläiset täällä koskaan kokoonnu suuriin parviin. Mieluisemminpa tahdon tullakin heidän kuin näiden pahantekiäin pariin." "Te olette oikeassa, Northland", sanoi majori vähän aikaa mietittyänsä. Sitte käänsihe hän Mark Brandoniin sanoen olevansa valmis jättämään laivan edellä sanotuilla ehdoilla.
"Heitämmekö ankkurin?" keskeytti häntä perämies, joka ainoastaan työskenteli laivan kanssa. "Te ymmärrätte sen asian parhaiten, Northland", vastasi majori. "Tosin on ikävää, ettemme jo tänä päivänä päässeet perille, mutta minä luulen, ettei meillä ole mitään vaaraa pelättävänä näillä seuduilla. Merirosvot eivät oleskele näillä tienoilla eikä alkuasukkaat ymmärrä käyttää veneitä."