United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Tee hauta mulle, äitini, jo päättyi päivät multa; paennut taistelua on tuo kurja sulho-kulta; mua muisti vaan ja itseään, sun mieltäs kuuli vaan, ja petti toivot veljien ja isiensä maan. Kun tuli muut, mut armas ei, niin kuolleheksi itkin, päin surmaa miesnä menneeksi, kuin meni kumppanitkin, suruni oli suloinen, ei katkera kuin nyt, tuhannen vuotta surra noin hänt' oisin mielinyt.
"Sinäkös Harald ritari?" lausui jäykästi: "mutta tämä niska ei kanna i'estäsi". Näin sanoen hän kädellänsä sysäsi ritarin takaperin. Harald tuimasti nosti miekkansa, mutta vihainen myrinä syntyi väki-joukossa, samassa tuokiossa olivat Poutun kumppanitkin nostaneet aseensa ja seisoivat jo päämiehensä ympäri. Yhdessä joukossa lähtivät kaikki Pohjan miehet hevostensa luo ja ajoivat tiehensä.
Löfving käskettiin heti lähtemään Savonlinnaan, ja talonpoika, joka vielä seisoi ovella, tarjoutui lähtemään mukaan ja vakuutti, että useat kumppanitkin seuraavat, jos tarve vaatii. Toimeen ryhdyttiin heti, ja seuraavana aamuna auringon noustessa lähti ylipäällikkö seurueineen pääkortteeriin. Leiri jäi autioksi.
Sitä esimerkkiä olivat monet sen kumppanitkin noudattaneet. Kaikki oli tyyntä ja hiljaista. Vähän vaan kuului Härkäjoen lorinaa, kun se saunan sivulla olevien kalliolokkeroiden välitse kiirehti tietänsä pitkin. Tätä lorinaa säesti Matti kuorsaamisellaan tallin parvelta ja heinäsirkat yksitoikkoisella äänellään aittojen takaiselta pientareelta.