United States or Martinique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meidän naapuri-vainajamme, Olivier Proudfute, löydettiin tän'-aamuna kuoliana Isoltakadulta, juuri Wynd-kadun kulmalta. Hän näkyy saaneen kovan läimäyksen lyhyellä kirveellä, takaapäin ja arvaamattansa, ja tätä hänen surmaansa ei voi sanoa muuksi kuin ilkeäksi, ennalta mietityksi murhaksi. Sen verran rikoksesta. Murhamiestä emme voi vielä muusta kuin asianhaaroista arvata.
Oi, herrani, oikein sydämmeni hyppii ilosta, kun semmoisen aika tynnyrin saan valmistumaisilleen, kun se ensin on kelvollisesti muodosteltu sahalla ja kirveellä, kun kisällit sitte heiluttelevat kurikoitansa ja ne paukkuvat karttujen päihin, hei! se on hauskaa musiikkia!
Ja sitte leipoi hän kirveellä petäjää, niin että lastut sinkoilivat. Ryskäen kaatui vankka hirsipuu ja Antti ilkkui sille kostonhimoisena: »
Mutta hän lähti hetken matkan päähän joelle ja koetteli jään kestävyyttä lyömällä siihen kirveellä siellä täällä. Sitten tuli hän taas hevosten luo, jonne minun matkatoverini ja minä olimme menneet ja sanoi että olisi parasta uskaltaa koetus. "Tehkää te kuinka tahdotte ja kapineet ja reki menkööt Jeniseihin, mutta itseäni en minä pane sellaiseen vaaraan", sanoin minä.
Kuiskasi hän siinä hetken aikaa istuttuaan Joukon korvaan, joka oli ollut isänsä kanssa väijyksissä: Tapettiinko ne molemmat? Tapettiin. Kuka tappoi? Taru ampui Asloa sydämeen; siihen kaatui... Isä ampui Hilapan. Entä Ilpo? Kun kaatuivat, niin Ilpo löi kirveellä takaraivon puhki. Sillä sen omalla nuolellako se Aslon ampui? Sillä ampui ... selästä tuli kärki ulos.
Minä tahdoin ... minä aijoin tulla katsomaan, ovatko kaikki sisällä, vastasi Arhip hiljaa ja pitkäveteisesti. Mutta mitä sinä kirveellä teet? Mitäkö teen kirveellä? No kuinka voisi kirveettä kulkea nyt. Nuo kirjurit ovat näet sellaisia hävyttömiä ja katsokaappas sitäkin... Sinä olet juovuksissa, pane pois kirves ja mene tiehes.
Tuokkilan emäntä oli jo tyttönä ollessaan kirveellä halkaistavan laiska.
"No, niin! ennenkuin minä tapan sinun kirveelläni, pitää sinun saaman tietää, kuka minä olen. Minua kutsutaan Kello-Taavetiksi. Nyt, nyt täytyy sinun kuolla!" Ukko Pentti palasi nyt heti kohta sekä voimiinsa että malttiinsa. Taistelu oli lyhyt, ja pian makasi Taavetti maassa, ja ylitse hänen kohottihen Pentti kirveellä, kaatuneen kädestä pois väännetyllä.
"Mistä se sääli sinuun on tullut?" Mutta minä surmasin vihollisia, enkä vieraita; avonaisella tiellä ja synkässä metsässä, enkä kotona, istuen uunin nurkassa; lingolla ja kirveellä, vaan en ämmän juoruilla". Ukko kääntyi pois ja jupisi: "repale-nenä!..." "Mitä höpiset siellä, vanha rujo?" huusi Hlopusha.
Tämä kohtuuttoman ankara laki ja sen häikäilemätön toimeenpano herätti kansallisvihan vireille. Ruotsalaiset kokivat karkoittaa metsistään veroa maksamattomat suomalaiset, mutta nämä tekivät sitkeää vastarintaa. Tarinat ovat säilyttäneet muistissa monta veristä kahakkaa, joissa molemmin puolin oli päätehtävä kirveellä ja luodikolla.