United States or Bolivia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nuori mies sellainen kuin te, herra Karhi, luopi mielellään itselleen kaikenlaisia kauniilta näyttäviä ilmalinnoja, jotka sitten, kun on opittu maailmaa tuntemaan tarkemmin, haihtuvat kuni tuhka tuuleen. Saanko vapaasti puollustaa itseäni, rouva Hartin. Tietysti! Ahrénille. Meidän nuorien silmille viskataan niin usein tuo muistutus: "Mitä sinä keltanokka höpiset!", ettei se enää vaikuta. AHR
Mitä kieltä sinä höpiset? Etkö ymmärrä enää puolan kieltä? Niin kyllä, minulla oli oikein. Mitä ne ovat sinulle tehneetkään? Anna minulle jotakin syödäkseni! Mene sisään! Jokainen komennussana teki Bartekiin sellaisen vaikutuksen, ettei hän voinut ollenkaan vastustaa. Hän ojensi itseänsä vastentahtoisesti, asetti käsivartensa sivuille, teki puolikäännöksen ja marssi sisään.
Mutta paraneekos herrassöörinki sitte siitä, että minä lääkkeet nautin? HOFFMANN. Mitä sinä höpiset? SAARA HUMALISTO. Enhän minä ole sairas. HOFFMANN. Mitä saakelia! Kuka sitte sairas on? Puhu selvemmin asiasi! SAARA HUMALISTO. Se meidän herrassöörinki. Sehän se mun tänne lähetti puhumaan siitä, mutta kun ette antanut asiaani puhua loppuun, niin HOFFMANN. kaikenlaisia asianajajia.
VANHA JOUKO. Kuule, poika! Minuss' ei kevät herätä, Ei haluja, ei himoja. Herätti toki kipuja, Tuskia unettomia Ilmoja ennustamaan; Muistoja herätti monta Nuoria varoittamaan: Menet kerskaten sotahan, Silmäpuolena palajat. Höpiset, isäni vanha! Keskustelee Kirrin kanssa. Miksi et minua, kevät, Päästä orjan pälkähästä? Ikävän herätit hurjan, Tuskan toivottoman, kurjan. Epätoivoisesti.
"Mistä se sääli sinuun on tullut?" Mutta minä surmasin vihollisia, enkä vieraita; avonaisella tiellä ja synkässä metsässä, enkä kotona, istuen uunin nurkassa; lingolla ja kirveellä, vaan en ämmän juoruilla". Ukko kääntyi pois ja jupisi: "repale-nenä!..." "Mitä höpiset siellä, vanha rujo?" huusi Hlopusha.
Sinä et kuitenkaan malta olla yhdessä kohden. Juoksentelet ympäri kirkkoa ja höpiset jonkin joutavaa. M
SAARA. Nyt pöllähti päähäni hyvä tuuma. NIILO. No. SAARA. Pitäähän Wigren tuollaista hm laitosta. SAARA. Jos saamme Selman sinne menemään, pyyhkii hän edeltäkäsin velan pois tahi odottaa ainakin NIILO. Mutta Saara! SAARA. Sinä olet sellainen akka! Mihin muuhun hänestä kumminkaan enää on? Pitäähän hänen kuitenkin NIILO. Hyvä Jumala. Minun tyttäreni! SAARA. Mitä siinä höpiset.
En menesty noitten muitten seurassa. Menee sivulle puitten taakse. Tulee ämpärin kanssa. Luutnantti, yksi sana vielä. Mitä sinulla on kanssani tekemistä. Kysyn viimeisen kerran, tahdotko pelastaa minut häpeästä, lapsesi kurjuudesta? Mitä sinä höpiset! Aikoo mennä. Siinä tapauksessa huudan koko maailmalle, mitä olet tehnyt, vedän sinut kanssani häpeään.
Senpävuoksi katson kohtuulliseksi, että ja'atte mulle jotaki yltäkylläisyydestänne ja 'pyydän nöyrimmästi', niinkuin sanotaan, kun oikein hienosti puhutaan, että täytätte tämän, puolen tynnyrin säkin rukiilla tai rukiinjauhoilla". "Mitä sinä höpiset?" virkkoi Helena. "Taaski olet päissäsi. Lähde kohta kotiisi, ettei mieheni kerkeä tulla kotiin".
Esa oli juuri astunut porstuaan ja kuuli viimeiset sanat. Hän astui pihalle ja sanoi Laurille: "Korjaa kohta luusi täältä! Mitä sinä höpiset ilmoittamisesta?" "Hän on järjeltään", virkkoi tuskissaan Helena. "Oi, toimita hänet kohta pois täältä!" "Vai niin, sinä suopea emäntä!