United States or Switzerland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä tahdoin ... minä aijoin tulla katsomaan, ovatko kaikki sisällä, vastasi Arhip hiljaa ja pitkäveteisesti. Mutta mitä sinä kirveellä teet? Mitäkö teen kirveellä? No kuinka voisi kirveettä kulkea nyt. Nuo kirjurit ovat näet sellaisia hävyttömiä ja katsokaappas sitäkin... Sinä olet juovuksissa, pane pois kirves ja mene tiehes.
Menkää kotiin, sanoi Dubrovskij, teitä en tarvitse. Vahdinvaihto, mutisi Arhip. Kiitos, elättäjämme, sanoivat akat, ja menivät heti kotiinsa. Dubrovskij meni edemmäs. Kaksi miestä tuli häntä vastaan, ne huusivat häntä. Dubrovskij tunsi Antonin ja Grischan äänen. Miksi ette ole panneet maata? kysyi hän heiltä.
Pankaa portaitten alle ... kas niin. No, pojat, nyt tulta! Arhip aukasi lyhdyn ja Dubrovskij sytytti päreen. Kuuleppas, Arhip, minä luullakseni kiireessäni suljin etuhuoneen oven, mene pian avaamaan se. Arhip juoksi porstuaan ovi oli auki. Arhip sulki sen ja väänsi lukkoon jupisten puoliääneen: vai vielä avaamaan! ja tuli Dubrovskijn luo.
Kuuleppas Arhip, sanoi hän hetkisen perästä, eivät kirjurit ole syylliset. Sytytä lyhty ja tule perässäni. Arhip otti kynttilän herraltaan, etsi lyhdyn uunin takaa, sytytti sen, ja molemmat menivät portailta sekä kulkivat talon ympäri. Vartija rupesi rumputtamaan metallilevyä; koirat alkoivat haukkua. Kuka on vahdissa, kysyi Dubrovskij. Me, isä, vastasi hiljainen naisen ääni, Vasilisa ja Lukeria.
Akat kiljuivat ja koettivat pelastaa huonekalujaan, lapset taas hyppelivät ihaellen paloa Tulisateena lensivät kipinät ja mökit syttyivät palamaan. Nyt on kaikki hyvin! huusi Arhip, mitenkä se palaa, ah! Pokrovskojesta on kai juhlallista katsella. Samassa veti uusi ilmiö hänen huomionsa puoleensa: siellä juoksi kissa palavan vajan katolla tietämättä, mihin hyppäisi.
Ja lopuksi sanon kaikkein alamaisimmat terveiset. Teidän uskollinen palvelijanne. Arhip Saveljitsh". Minä en saattanut olla pari kertaa naurahtamatta, lukiessani hyväntahtoisen ukon kirjettä. Minä itse en kyennyt vastaamaan isälle; äidin rauhoittamiseksi oli mielestäni Saveljitshin kirjeessä kylliksi. Siitä saakka tilani muuttui.
"Ystäväni, Arhip Saveljitsh!" puhelin hänelle. "