United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
Luulet ehkä, että pelkään saavani moitteita, kun niin myöhään esitän todistukseni annettuani viattoman niin kauan kärsiä, ehkä senvuoksi aikailet. Ja eikö nykyinen epäröintisi ole huono merkki vastaisesta anteliaisuudestasi.» »Hyvä on, Kalenus, mitä vaadit minut maksamaan?» »Henkesi on kallis ja rikkautesi suuri», pappi vastasi irvistäen. »Entistä sukkelampaa ja runollisempaa.
Viime aikoina hän on minua vältellyt. Minun täytyy tavata hänet, täytyy jatkaa oppitunteja; täytyy johtaa hänet viisauden kaikkein pyhimpään. Minun täytyy hänelle opettaa, että on kaksi pyhyysastetta edellinen on usko, jälkimäinen harhakuva, edellinen joukkoja, jälkimäinen viisaita vasten.» »Minä olen edellisen asteen kulkenut», Kalenus sanoi, »ja arvelen, että sinäkin, Arbakes.»
»Hän laulaa hyvin ja soittaa kuin muusa», Kalenus vastasi. »Sellaisista kyvyistä minun isäntäni maksaa auliisti.» »Hän on jumala», Burbo huudahti innostuneena, »Jokaista rikasta miestä, joka on antelias, kannattaa jumaloida. Mutta käypä, vanha ystävä, tyhjentämään malja viiniä kanssani. Kerro enemmän kaikesta! Mitä tyttö siellä tekee? Hän tuskittelee, puhuu valastaan eikä ilmaise mitään.»
Kuinka ne liekehtivät ja polveilevat! Hades on muuttanut maanpinnalle!» »Vaiti! Et kuitenkaan usko tuollaisiin seikkoihin, Kalenus! Nyt on aika koota omaisuutta!» »Haa!» »Kuule! Temppeli on täynnä kultaa ja kalleuksia! Lastatkaamme itsemme näillä aarteilla, kiiruhtakaamme sitten rantaan ja laivoilla pois! Ei kukaan koskaan vaadi tilille, mitä tänään on tapahtunut!» »Burbo, olet oikeassa! Uh!
Mutta oletko varma, että hän on talosta lähtenyt? Ehkä hän on johonkin piiloutunut.» »Kuinka se olisi mahdollista! Hän on aivan varmaan jo poistunut puutarhasta; porttihan oli auki, kuten sinulle kerroin.» »Ei, ei niinkään; sillä samaan aikaan oli Arbakes Kalenus papin kanssa puutarhassa. Itse olin sieltä hakemassa eräitä ruohoja isäntäni aamukylpyä varten.
»Ellei rikos olisi niin saastainen, säälisin häntä. Eteenpäin!» Kääntyessään Arbakes kohtasi Isiksen papin katseen se oli Kalenus. Ja jokin tuossa merkitsevässä ja synkässä välkkeessä sai egyptiläisen itsekseen mutisemaan: »Lieneekö hän ollut murhatyön todistajana?» Nainen astui joukosta esiin ja silmäili tarkasti Olintusta. »Jupiter avita, väkevä koljo! Nythän meillä on tiikerillekin miehensä.
»Kuulen tuhansien huulien toistavan, että hän on toinen Helena», Kalenus virkkoi maiskuttaen huuliaan, vaikka onkin epätietoista, viininkö vaikutuksesta hän sen teki vaiko huomautuksensa täydennykseksi. »Niin, Kreikassakaan ei kukaan häntä kauneudessa voittaisi», Arbakes arveli. »Mutta siinä ei vielä kaikki. Hänellä on sielu, jota voi vain omaani verrata.
Kehotin itse häntä tälle rohkealle tielle tähän turhamaisuuden ja huvituksen antaumukseen. Tahdon antaa hänen syventyä tämän paheiden kaupungin herkutteluihin ja loistoon. Huomaa, Kalenus! Haluan herpaannuttaa hänen henkensä. Se on kuitenkin ollut liian puhdas omaksuakseen niitä vaikutteita, joista toivoin, etteivät ne pääsisi ohi jättämättä merkkiä tähän kirkkaaseen kuvastimeen.
»Rakastajattaria», katkaisi Kalenus pahasti irvistäen puheen. »Enpä tahdo sitä kieltää. Nainen on henkeni korkein halu ja pyrkimys. Kuten sinä ruokit uhrieläimiäsi, niin tahdon minä naisia kasvattaa nautintojani varten. Tahdon kypsyttää heidän henkensä kehittää heidän kätkettyjen intohimojensa kukan valmistaakseni hedelmän mieleni mukaisen.
»Minä huudan silloin niin että koko kaupunki kuulee», hän sanoi kiihkeänä ja veri kihosi hänen poskilleen. »Sen me kyllä osaamme estää. Me tukimme suusi.» »Sitte auttakoot jumalat minua!» Nydia sanoi nousten. »Minä vetoon viranomaisiin.» »Muista valasi!» kuului käheä ääni, kun Kalenus nyt ensi kertaa sekaantui keskusteluun.