United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Niinpä ikään rakastaneekin semmoinen mies rikkautta ja kunniaa, joko jompaakumpaa taikka molempia?" "Niin juuri on laita, kuten sanot." "Mutta", sanoi hän, "eikö sitä vastoin, Simmias, niin kutsuttu miehullisuus paraiten tule viisautta harrastavien osaksi?" "Tulee kait", sanoi Simmias.

"Belisariusta ja Narsesta ei voi lähettää yhdessä Italiaan ja vielä vähemmän jompaakumpaa yksin. "Sinun on lähdettävä. Sinä olet sankari, sotapäällikkö ja valtiomies. Mutta sittenkin olet sinä voimaton vahingoittamaan Justinianusta." "Kiitän suosiollisesta arvostelustasi", vastasi Cethegus. "Ystäväiseni, sinä olet sotajoukoton päällikkö, valtakunnaton keisari, laivaton perämies.

Miksei siis tämä olento tänä hetkenä tahtoisi kuulla meitä molempia taikka jompaakumpaa meistä? Voitko rahvaan uskossa tavata mitään parempaa kuin tämän? Emmekö voi luottaa tämmöiseen olentoon ja sydämessämme lausua hänelle: 'sinä minun loit. Surussani käännyn sinun puoleesi ja anon sinulta apua! Eikö tämä ole parempi kuin joku lupaus Neptunolle taikka Mercuriolle?"

Katri kehräsi villoja tuvan nurkassa sill'aikaa kun Juhana nikkaroi toisessa. Harvoin he noin työssä ollessaan puhelivat, mutta Juhana ei koskaan voinut unhottaa viheltelemistänsä; ja milloin hän vaikeni, alkoi Katri laulaa hyräellä rukkinsa luona, eikä lakannut, ennenkuin Juhanan vihellys taas alkoi kuulua, niin että jompaakumpaa musiikkia aina oli talossa.

Kirkko oli väkeä täynnä ja Marit'in täytyi nousta varpailleen nähdäksensä jotain. Juuri nyt seisoi yksi pari alttarin edessä ja Marit koetti nähdä tuntisiko jompaakumpaa heistä. Hän näki sulhasen kumma kuinka hän oli Anders'in näköinen!

Mutta mahtoipa se ollakin aika vaara sulla, joka sinut nyt pakoittaa jompaakumpaa noista mainituista juomista pyytämään". Näin sanoen hän täytti tuopin läheisestä tynnyristä, ja antoi sen vieraalleen.

Ja yksilön, joka joutui niiden eteen, oli lähdettävä jompaakumpaa tietä taivaltamaan. Yhtyiväthän kaikki samansuuntaisetkin viivat äärettömyydessä. Mutta oliko hänellä aikaa äärettömyyttä ajatella?

Mitä ensiksikin varsinaisiin mielteihin tulee, eivät ne semmoisinaan voi olla oleellisesti epätosia, ellei niitä sovelleta johonkin muuhun. Sillä joko mielteeni esittää todellista vuohta taikka khimairaa, niin onhan yhtäläisesti totta että minä silloin jompaakumpaa niistä miellän.