United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vähitellen tottui hän kuitenkin kirkossa käyntiin ja joutui tuon hintelän, taipumattoman ja vallanhimoisen papin vaikutuksen alaiseksi. Mystikko kun tuo mies oli, miellytti hän Jeannea tulisen kiihkomielisyytensä tähden. Hän sai Jeannessa väräjämään sen runollisuskonnollisen kielen, joka on olemassa kaikkien naisien sielussa.

Eihän toki; hyvääpä se meille tarkoittaa, koska se säälii tulevaa kohtaloamme, ja jos sinä yrittäisit oikein ymmärtää mitä se sanoo Ja Pierre, joka tunsi miten piru häntä kiusasi, tahtoi estää Jeannea pois menemästä ja paha henki jo hetken luuli olevansa voitolla. Mutta noille pahoille hengille ei ole sallittu oman mielensä mukaan vahingoittaa hyviä kristityitä.

Sinä päivänä käsitti Jeanne, että kreivi rakasti vaimoaan kiihkeästi. Sitä seuraavana kuukautena oli kreivitär iloisempi kuin koskaan ennen. Hän kävi usein Peuples'issa, hymyili alituisesti ja suuteli Jeannea hellästi ja innostuneesti. Näytti kuin hänet olisi vallannut salaperäinen hurmio.

Useita vuosia ahdistelivat nämä ilmestykset Jeannea, mutta hän ei siitä huolimatta voinut päättää jättää huomaamatonta kyläänsä ja lähteä suurien tapahtumain pyörteeseen. Hän uskoi salaisuutensa eräälle kaukaiselle sukulaiselle, setä Laxartille, joka kykeni käsittämään hänen tunteensa ja näkynsä.

Nyt oli hän vapaa voidakseen rakastaa, nyt ei tarvinnut muuta kuin vain kohdata sen esine, mies. Minkälainen hän oli oleva? Sitä ei Jeanne tarkalleen tietänyt eikä sitä edes itseltään kysellytkään. Hän oli vain oleva hän, siinä kaikki. Jeanne tiesi vain, että oli jumaloiva häntä koko sielustaan ja että hän oli rakastava Jeannea kaikista voimistaan.

Ja he kunnioittivat häntä yhtä paljon sen salaperäisen voiman vuoksi, jonka luulivat hänessä olevan, kuin hänen ankaran, moitteettoman elämänsä takia. Tullessaan Jeannea vastaan ei pappi häntä tervehtinyt. Tämä asiaintila vaivasi ja huolestutti täti Lisonia, joka arkana vanhanapiikana ei voinut käsittää sitä, että saattoi olla käymättä kirkossa.

Sen jälkeen palasivat he syömään päivällistä, ja pieni korsikalaisnainen kohteli heitä aivan kuin olisi tuntenut heidät jo kaksikymmentä vuotta. Mutta Jeannea vaivasi levottomuus. Oliko hän vielä löytävä Julienin suudelmassa saman ihmeellisen ja valtavan tunneväristyksen kuin siellä lähteen luona.

Silloin ilmoitti johtaja, että jos äiti edelleenkin esti poikaansa leikkimästä loma-aikoina ja häiritsi lakkaamatta hänen opintojaan, niin oli hän pakoitettu lähettämään pojan kotia. Siitä ilmoitettiin kirjeellisesti paronillekin. Ja sen jälkeen pidettiin Jeannea Peuples'issa tarkasti silmällä aivan kuin vankia. Kaikkia lupa-aikoja odotti äiti kärsimättömämmin kuin poika itse.

Hän tuli eräänä päivänä Jeannea tapaamaan, ja pitkän, salaperäisen keskustelun jälkeen kehoitti hän Jeannea yksissä neuvoin hänen kanssaan ryhtymään taisteluun, hävittämään paheen omasta talostaan, pelastamaan kaksi sielua uhkaavasta vaarasta. Jeanne ei ensin ymmärtänyt ja pyysi häntä selittämään asian. Pappi vastasi: Hetki ei ole vielä tullut. Käyn luonanne kohta uudelleen.

Jeanne oli myöskin noussut ja sanoi väräjävällä äänellä: Te, rouva, uskotte yhden puolueen Jumalaan, minä uskon hyvien ihmisten Jumalaan. Ja hän kumarsi ja lähti. Myöskin talonpojat keskenään soimasivat Jeannea siitä, ettei hän ollut antanut Paulin käydä ehtoollisella.