United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hyvä toki, kuin on se Viipurin Seuralla. Unkarista ei sanomalehdet vielä virk'a muita kuin pienempiä tappeluja, mutta kirjauksen sisässä Ruotsista ehjinä tulleissa sanomalehdissä on muka puhuttu Venäläisten ja Itävaltalaisten 200 t. taikka toisia puheita myöten 180 tuhantinen joukko on tullut kovin lyödyksi Raabin luona 120, toisin puhein 90 tuhannelta Unkarilaiselta.

Sotametelin alla tulin käsikahakkan kahden kyrassierin kanssa ja minä vanha mies en suinkaan kauaa olisi tainnut taistella niitä vastaan, joll'ei nuori seurakumppanini olisi tullut kun myrsky ja paiskanut maahan viholliseni, jota tehdessä itse tuli haavoitetuksi, vaan ei siitä huolien voi minun takasin armejan tykö. Tämä oli Itävaltalaisten viimeinen vastarinta; kohta sen jälkeen pötkivät pakoon.

Itävaltalaisten maiden asukkaat ovat yleensä luonnollisempia, suopeampia, raittiimpi-mielisiä, kuin pohjais-Saksalaiset, ja vaikka protestanttinen Saksa on mennyt henkien viljelyksessä heidän edelleen, niin voittavat viimemainitut kuitenkin edellisen tunteiden ja taitojen kyvyn tasaisessa kehkeytymisessä sekä sielun ja ruumiin voimissa. Vieraanvaraisuus on myös Böhmiin perehtynyt.

He soluivat ohi Giudeccan, läpi sen aution kanavan, Zattereen päin mutta vasta sitten, kun kaupunkilaiset ja vieraat olivat siellä lopettaneet iltakävelynsä pitkin leveätä laituria. He kiemurtelivat pienten ulkokanavain lävitse Napoleonin ja itävaltalaisten aikuiselle harjotuskentälle, Campo di Marten yksinäiselle yhteismaalle, saakka ja sitäkin edemmäs.

Sitä vastoin antoi hän perustaa valtioarkiston 1749, vieläkin olemassa oleva Reichs und Geheime-Archiv Wienissä. Sitä ennen olivat historialliset asiapaperit olleet hajallaan. Alkuperäinen Westfalin rauhankongressin pöytäkirja oli esim. myyty lumppukaupassa Wienissä. Bartensteinistä tuli arkiston johtaja. Maria Teresia valvoi, kuten jo huomautettiin, kaikkien itävaltalaisten maitten parasta.

Minä olen hellittänyt ne siteet, jotka liittivät toisiinsa nämät valtikat ja keihäät kohta saat nähdä niiden kaatuvan hajalle". "Tuumaasi olisin kehunut hyväksi", sanoi temppeliherra, "jos noitten kylmäveristen itävaltalaisten joukossa olisi löytynyt ainoakaan mies tarpeeksi rohkea miekallansa leikatakseen poikki ne siteet, joista puhut.

"Kuka on uskaltanut", hän sanoi äänellä, sentapaisella, joka maanjäristystä ennustaa, ja laski kätensä itävaltalaisten sotaviiriin, "kuka on uskaltanut asettaa tämän kelvottoman repaleen Englannin lipun viereen?" Arkkiherttua ei ollut mikään pelkuri ja hänen oli mahdoton kuulla kysymystä siihen vastaamatta.

Kustaa kertoeli silloin nuorukaisen hehkuvalla innolla tapauksia sodasta, usein sellaisia, joihin hän itse oli ottanut osaa ja Elvira kuunteli näitä kertomuksia sykkivällä sydämellä, vavahtaen kuin pelästynyt lintu kuullessaan kuinka Kustaa suomalaisten toveriensa keralla kuulain vinkuessa ja luotien lentäessä ryntäsi itävaltalaisten pattereita valloittamaan. Kauheata!

Niinikään hän muistuttaa niistä saksalaisten ja itävaltalaisten oppineiden antamista lausunnoista Suomen eduksi, jotka lausunnot julkaistiin vuoden alussa 1910, ja jossa he sanovat, että Suomen oikeuksien loukkaaminen koski koko Europaa, koska se oli rikos kansainvälistä oikeutta vastaan.

Vielä taisteltiin alinomaa vaihtelevalla menestyksellä ilman päätteellistä seurausta. Itävaltalaisten keskuus piti vielä paikkansa järkähtämättömällä urhoollisuudella eikä yhtä urheain preussialaisten rykymenttien ponnistus tainnut heitä paikailtaan ajaa.