United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Seitsemän tuhatta käyräsapelia!" "Ei ainoatakaan vailla; minun isäni heilutti yhtä." "Se oli tosiaan suuri päivä Israelille!" "Ei, se ei ole mitään. Kun vanha Alroy oli ruhtinaana vanha David Alroy emme kolmenakymmenenä vuotena, hyvä Kaleb kolmenakymmenenä pitkänä vuotena maksaneet mitään veroa Kalifille." "Ei mitään veroa! ei mitään veroa kolmenakymmenenä vuotena!

Nyt vasten vuorta sotahuudot kaikuu, Ja kilvet soivat, miekat välkkyvät; Mun rinnassani sydän vapisee, Vaan joukossa ma mielelläni oisin. OBADJA. Miss' on nyt Mooses, käsin ojetuin Mi avun huutais Israelille? Ja missä Aaron, missä hurskas Hur Käsiä kannattamaan, kun ne väsyy? Nyt siirtyy taistelu, jo näkyy tänne. Se vasta temmellys! Ja tuota yhtä Kaikk' ahdistavat. 1:NEN SOTAMIES. Se on kuningas.

Huomispäivä on suuri päivä, Scherirah, Israelille ja teille. Te johdatatte päällekarkausta. Tulkaat hetkeksi teltaani, urhoollinen Scherirah'ni." Päivä koitti vahva kolonni Hebrealaisia hyökkäsi, Scherirah'n komennolla, kalifin armeijan keskirintaa vastaan. Toinen kolonni karkasi, Jabasterin johdolla, kohti vasenta siipeä, jonka päällikkönä Rumin sultani oli.

Sinä olet toimittanut suuria töitä Israelille; ei yksikään muu ole näinä viimeisinä aikoina nousnut niinkuin sinä. Jos sinä olet kukistunut, se tuli siitä, että sinä olit nuori ja kovasti kiusattiin." "Kuitenkin Israel, Israel! Jos minä en tuntisi, että soveliaampi johdattaja vielä ilmestyy isänmaatani vapauttamaan, minun sydämeni halkeisi. Minä olen pettänyt isänmaani!" "Oi ei, ei, ei!

Nyt kuulet! BAALAK. Selvästi. KOSBI. Himoitsen miehen hurmetta tai miestä, Jok' altis uhriks' on tai uhraamaan, Kun maa on vaarassa tai vaara maassa. Tuo tänne miekkas juotan sille verta! Hänt' elkää uskoko, hän hourehtii! SIMRI. Näin lausuu Jehova, Israelin kuningas: Tomuhun nöyrtyköön Moab ja vastatkoon kansalleni Israelille!

"Riemu, riemu", he sanoivat, "Israelille, sillä hän tulee; hän tulee loistossaan ja voimassansa, meidän vanhojen toivojemme suuri Messias." "Ja katso! nyt ilmestyivät suuret vaunut; niitä vetivät kummalliset eläimet, joitten ruumiit puoleksi kätkettyivät niihin kirkkaisin liekkeihin, joitten päällitse he näyttivät kulkevan.

Anna runsaasti, hyvä Kaleb, anna runsaasti; Kananealaisten saaliit eivät ole enää meidän hallussamme, vaan kuitenkin on Herra vielä meidän Jumalamme, ja lopulta tämäkin päivä on suuri päivä Israelille. Ja, Kaleb, Kaleb, ilmoita minun sukulaiselleni, David Alroy'lle, että minä tahtoisin puhutella häntä." "Minä teen kaikki viipymättä, hyvä isäntäni!

Ei jumalasi toisin tehdä voi: Hän kansain isä on, kuin kerrotaan, Siis sinut soihduksemme lähettää, Kuin Israelille Siinain enkelin, Pelastaa Moabin ja Midianin Vihollistemme sorrost', ahdingosta, Jos maine sinust' ei lie valhetta. BILEAM. Se valhetta on minut jättäkää! Itsekseen. Täm' onko kansan raskas syntikuorma, Jok' ahdistaa ja painaa poveani?

"Olkoon menneeksi siis", sanoi Jabaster. "Huomis-ilta näkee meidät jälleen täällä varustettuina. Hyvää yötä." "Hyvää yötä, hurskas pappi. Miltä tähdet näyttävät, Jabaster?" "Kovin levottomilta; niin ne ovat olleet muutamat päivät. Mitä ne ennustavat, minä en tiedä." "Onnea Israelille!" "Toivokaamme sitä. Hyvää yötä, kalliit ystävät." "Hyvää yötä, hurskas Jabaster. Sinä olet meidän kulmakivemme."

"Tämä on todella ollut suuri päivä Israelille!" huudahti Kaleb riemuiten hänkin samoin kuin hänen hallitsijansa.