United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Ei ole Glaukus», Julia täytti toisen lauseen valhetellen kuten hänen sukupuolensa tapana on. »Glaukus se ei ole!» Nydia hengähti vapaammin, ja hetken perästä Julia jatkoi: »Mutta puhuessamme Glaukuksesta ja hänen kiintymyksestään napolittareen tuli mieleeni lemmenjuoma, jota Ione varmaankin on käyttänyt voittaakseen Glaukuksen.
Koska Glaukuksesta ei kerran tullut hänen orjaansa, ei tämä myöskään saanut olla hänen kilpailijansa rakastaja! Siinä oli yllin kyllin lohdutusta hänelle.
Hänen äänessään oli häive ylenkatsetta, hän kääntyi Glaukuksesta ja hetken vaijettuaan hän sanoi Ionelle: »Ihana Ione, minulla ei ole ollut onnea tavata sinua niinä parina kertana, jotka viimeksi olen vestibulumissasi ollut.» »Rauhaisa meri on niin usein houkutellut minut kotoa», Ione vastasi hieman hämillään.
Pimeys kietoi vielä kerran kaiken huntuunsa; ja Glaukuskin, jonka uljas sydän tähän asti oli epätoivoisena ponnistellut vaaroja vastaan, vaipui erään holvatun kaaren alle ja kietoen käsivartensa Ionen ympäri raunioissakin hänen morsiamensa hän odotti alistuneena kuolemaa. Sillävälin oli Nydia, joka tungoksessa oli joutunut erilleen Glaukuksesta ja Ionesta, turhaan yrittänyt löytää heidät jälleen.
»Pidä suusi, orja; tai jos puhua tahdot, kerro, mitä olet kuullut Glaukuksesta!» »Isäntäni lähti vastikään atenalaisen kuulusteluun. Glaukus saa kyllä kärsiä rangaistuksen.» »Mistä?» »Pappi Apekideen murhasta.» »Ah!» Nydia parkaisi sivellen kädellä otsaansa. »Kuulin siitä kyllä, mutta en käsittänyt mitään. Mutta kuka uskaltaa katkaista hiuskarvaakaan hänen päästään?»
Kaikin kolmin he nyt kiiruhtivat eteenpäin! Ah! Minne? He eivät nähneet askeltakaan eteensä, pimeys alkoi olla jo sakeaakin sakeampaa. Heidät ylti epätoivo ja kauhu! Ja Glaukuksesta tuntui, että se kuolema, josta hän oli pelastunut, olikin vain muuttanut muotoaan ja että sen uhrien lukumäärä oli yhä lisääntynyt. Kalenus ja Burbo. Diomedes ja Klodius. Amfiteatterityttö ja Julia.
»Napolista!» Glaukus toisti; ja samassa hän näki, joukon väistyessä syrjään, Ionen, saman ihanan vartalon, samat loistavat silmät, jotka joku kuukausi sitten olivat niin kiinteästi hänen muistiinsa painuneet. Isiksen temppeli. Pappi. Arbakeen luonnetta selitetään. Palaamme egyptiläiseen. Näimme Arbakeen viimeksi iltapäivällä merenrannalla eroamassa Glaukuksesta ja tämän ystävästä.
Glaukuksesta hän oli nyt kauniimpi aamuvalaistuksessa ja yksinkertaisessa puvussaan kuin eilisiltana lamppujen häikäisevässä loisteessa ja juvelikoristeissaan; ja vieläkin enemmän hän ihastui huomatessaan hänen läpikuultavan, kalpean poskihipiänsä leimahtavan vereväksi hänen lähestyessään. Mairesanoihin tottuneena hän unohti tavalliset lauseensa puhutellessaan nyt Ionea.
Tiedätkö mitään Glaukuksesta?» »Kyllä, näin hänet joku hetki sitten.» »Siunattu olkoon pääsi! Missä?» »Hän makasi forumilla riemukaaren alla kuolleena tai kuolevana! seuraten kai pian Arbakesta, jota ei enää ole!» Nydia ei puhunut enää mitään. Hän hiipi Sallustuksen rinnalta; notkeasti hän pujottautui joukon läpi ja lähti jälleen kaupunkiin.
»Mitä tarkotat, Arbakes?» Ione sanoi säikähtynein ja vapisevin äänin. »Tiedän, että olet ystäväni ja tahdot parastani. Mitä mielit sanoa?» »Ystävä niin, aivan oikein. Saanko siis ystävänä puhua suoraan ja sinua pahoittamatta?» »Puhu!» »Mitenkä tuosta huikentelevasta nuorukaisesta, tuosta Glaukuksesta on tullut ystäväsi?