United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
A vot... Anna Feodorovna Durnjakina?... Vot? selvensi Iivana. Kuinkas ei!... Se-e, vahvisti Annushka asian oikein arvatuksi ja ihan kuin hartaana hurskasteli: A vot Jumala armossaan kun niin... Sillä me ihmiset ollaan itsekukin syntisiä. Iivana hymyili tyytyväisenä, vaikka tuo puuhakkaan Annushkan yht'äkkinen hurskastelu oli muuttaa olon jumaliseksi.
Maaliskuun 21 p. iltapäivällä Mohilevin rautatieasemalla seisoi kaksi junaa vastakkain. Toisessa istui leskikeisarinna Maria Feodorovna. Hän oli liian myöhään rientänyt Kiovasta Mohileviin antaakseen pojalleen neuvoja. Hän oli voinut vain katkerasti moittia ent. tsaaria.
Mutta jollei luvut onnistu? Heillä tavallisesti ei ole lapsia, sanoi Natalja Feodorovna. Kuinka se on mahdollista? sanoi Hannes ihmetyksestä kohottautuen ja rehellisesti räpyttäen silmiänsä. Se on kyllä mahdollista, vaikka tosin hirmuista, sanoi Natalja Feodorovna alakuloisesti.
Ja antakaa te kaikkien olla rauhassa, hallituksen hallituksena ja vallankumouskel-uksellisten vallankumouskil Hän ei nyt osannut toistaa tätä monimutkaisuutta, ja sanoi sentähden: piru vieköön kaikki! Hannes sanoi: Sen sanon ainakin sinulle, Boris, että Natalja Feodorovna vihaa porttoloita yhtä paljon kuin me ja tahtoo niiden hävittämistä juurinensa.
Natalja Feodorovna voitti äkkiä mielenkuohunsa ja sanoi kylmän tyyneesti: Olen mieluummin sitä mieltä, että talonpojan täytyy ennen kaikkea ottaa itsellensä riittävästi maata. Ymmärtämättä mitään eroa tässä Hannes tokasi iloisesti: No, jos niin, niin mitäpäs muuta kuin annetaan hänelle kylläksi maata.
Natalja Feodorovna katsahti hänen silmiinsä, mutta ei raatsinutkaan sanoa niinkuin ensin aikoi, vaan sanoi: Te kysytte siis mitä minä luulen? Niin, sanoi Hannes, jännittyneenä odottaen hänen vastaustaan. Natalja Feodorovna pudisti hiljaa päätänsä, ja jäi sitten surullisena katsomaan kuinka suurikokoinen mies, voimatta liikutukselta saada suustansa hyvästiä, läksi menemään.
Alexandra Feodorovna sinä etsit niin täydellistä tästä elämästä, ett'et huomaa mitä sikaruokaa syöt.
Kaksi kertaa elämässään kohtasi Hannes vielä Natalja Feodorovnan. Ensimäisen kerran jo saman päivän iltana. Kello seitsemän aikaan Natalja Feodorovna koputti hänen huoneensa ovelle. Niinkuin minä sanoin teille, Ivan Ivanovitsh, niin onkin. Minun on onnistunut saada täysi selvä, kuten tästä todistuksesta nyt itse näette, sanoi Natalja Feodorovna antaen Hannekselle paperin.
Hän riiteli melkein: A sinä, riiteli hän sanot, möriset... Jos mitä vieraalle puhua yrität, niin sinä siihen oitis möriset: ei Pipotti, mutta... Näetkö nyt, että on ainoastaan yksi Pipotti!... Herrankiitos että ei ole kuin yksi! juorutteli hän. Ukko kuin tuskastui, yritteli: Annushka!... Anna Feodorovna!
Ehkä se kävisi päinsä pelkällä mahtikäskyllä, sanoi Natalja Feodorovna, mutta tämä laitos on kuitenkin aivan välttämätön niin kauan kuin prostitutsioni kukoistaa, ja prostitutsionia emme voi mahtikäskyllä hävittää. Hannes nousi kuohahtaen seisaallensa. Miksi emme voi prostitutsionia hävittää? Se on hävitettävä ja sen voi hävittää!