United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja katso nyt hyvin varsojen perään, erittäinkin niiden pienien, ja tuo elukat oikeaan aikaan kotia laitumelta, kun rupee tulemaan kylmät ilmat, niin ettei niiden ole kylmä öisin, ja katso myös Vahdin perään, se uskollinen koira rupee jo tulemaan vanhaksi. Ja voikaat hyvin kaikki! Hyvästi nyt, Juhani!" Frits meni, mutta ovessa kääntyi hän ja meni taas Juhanin luo.
Asia oli näin, että tyttö, hän saattoi silloin olla kahdeksan vuotinen, se oli juuri kuin hän oli tullut tänne, kerran tahtoi juosta tänne, silloin oli hänellä punainen saletti, ja elukat tulivat villiinsä, tunkeutuivat hänen ympärillensä ja olivat puskemaisillansa häntä. Silloin tulin minä ja kävin tyttöraukkaan kiinni. Hän oli pyörtynyt kauhistuksesta.
Tuo teki mielen levottomaksi; soudettiin maihin ja sanottiin Matulle, mitä oli nähty. Elukat ajettiin yhteen; tavarat pantiin kokoon ja lähdettiin kotimatkalle. Heikki ei malttanut kävellä niin hitaasti kuin toiset, joita karja esti nopeaan kulkemasta, vaan otti Yrjänän pyssyn ja lähti juoksemaan, minkä jaksoi. 15. HY
Muukalainen olisi sitä kyllä saattanut moittia notkoseljäksi, mutta sitä ei näillä seuduin minään vikana pidetty, kun tiedettiin semmoisten hevosten useimmiten olevan paraita ja tuon ominaisuuden tulevan vain siitä, että elukat ovat kasvaneet tuntureilla. Hiirakko oli kasvanut Strömshagenissa pienestä varsasta asti, ja nyt oli se kahdeksvuotias.
Hän oli saanut meidät ottamaan vastaan erään pienen muiston, erään komean espanjalaisen ratsun ja andalusialaisen aasin, joita oli oikein ilo katsella. Mutta puoliso sai vihiä asiasta; hän otti tiellä takavarikkoon kumpaisenkin ja lähetti meille nämä onnettomat elukat. Joita sinä nyt olet viemässä takaisin, vai kuinka? kysyi d'Artagnan. Juuri niin, vastasi Mousqueton.
"Näetkös", virkkoi Pekka, "isä kertoi kerran vanhalle metsämiehelle, joka oli meidän matkassamme, että kaukana pohjoisessa metsästäjät tavallisesti piilottautuivat peurannahkaan, johon he olivat asettaneet pään ja sarvet, ja siten he pääsivät konttaamaan keskelle peuralaumaa, niin etteivät elukat heitä huomanneet. Ne luulivat heitä oikeiksi peuroiksi, kunnes niillä äkkiä oli nuoli sydämessä."
Ensin kuului heidän lauluansa, sitten karjan ammuntaa, sen jälkeen iloista melua, hälinää ja naurua, ja metsästä tuli näkyviin reipas seurue, jossa oli kaksi miestä ja kaksi nuorta naista. Kun vieraat tulivat tuvan luo, tervehti vanha Pekkalainen: "Jumalan terveeksi!" ja siihen vastasi Pekka: "Jumala antakoon!" "Kytkekää te, nuoret, nuo elukat! Sillä välin me vanhat puhelemme.
Katsoppas Annaliisa, tähän aikaan elävät ihmisten elukat ruuattakin ja liha entistään kalliintuu. Entäs nämä ahvenet ... katso Annaliisa millaisia joutavia, pieniä vekkuleita!... neljä naulaan. Satuin myöhästymään torille. Niitä ostin viisi naulaa... Voi, jospa olisi minulla yksikin naula niitä! Mari. Mitäs sanoit? Annaliisa. En mitään. Mari.
Omituista oli, ettemme sen erän jäljestä onnistuneet muuta otusta saamaan; elukat näyttivät meitä kovin sen jälkeen kammovan. Eläin, jonka saimme, oli kooltaan ja ruumiinrakennukseltaan pienen peuran kaltainen, mutta sarviton.
Mutta tämä lapsenmurhajuttu rikkoi lopullisesti vanhuksien ja Aunon välit. Aunon poissa ollessa olivat lisäksi elukat syöneet rukiinlaihon ja hänen palatessaan makasi parhaillaan suuri lammaskatras laihossa. Auno oli heti selvillä siitä, että ukko ja akka »nuo kirotut henget» olivat tahallaan repineet aidat. Ukko ja akka viipyivät toista viikkoa käräjämatkallaan.