United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tässä hän nyt seisoi avojaloin huonoimmissa arkitamineissaan, jalat liassa ja vaatteet märkinä sateesta. Eihän häntä voitu viedä hääsaliin! Mutta Roopetti sai kumminkin olla mukana sisarensa häissä.
Koko kyläkujalla oli väkevä, ei varsin epämiellyttävä lannanhaju, joka tuli sekä mäenrinnettä nousevista sontakuormista että erittäinkin takapihojen avatuilta tunkioilta, joiden ohi Nehljudof kulki. Kuormien jälessä kulkivat alamäkeä talonpojat, avojaloin, sontaan rypeytyneissä alushousuissaan ja paidoissaan.
Ja samassa juolahti hänelle mieleen, että nythän hän voisikin mennä taivaaseen. Ei hän voinut mennä sinne avojaloin, mutta näin hienoissa kengissä Jumala kyllä hänestä pitäisi. Tuossa tuokiossa oli hän ulkona, eikä köyhä, sokea ruotimummo huomannut mitään. Mistä Riikka nyt löytäisi Jumalan?
Mitä siitä, jos näkivätkin heidän olleen avojaloin, kun eivät kumminkaan tienneet, ketä he olivat. Pyh, väliäpä tällä! sanoi Aina. Mutta samassa hast du mir gesehen! Tytöt olivat vähällä pyörtyä. Siinähän ne olivat kaikki neljä! Pujahtivat yhtäkkiä esille metsän takaa, ihan läheltä. Eivät tahtoneet tytöt oikein päästä tajuunsa, ennenkuin ylioppilaat jo astuivat heidän ohitsensa.
Mutta onhan äideillämme enemmän järkeä kuin meillä molemmilla yhteensä. Hyväilyilläsikö sitten? Mutta halailevathan he minua useammin kuin sinä. Luulen että teet sen hyvyydelläsi. En milloinkaan unohda miten sinä avojaloin kävit aina Mustallevirralle saakka, pyytämään armoa karanneelle orja raukalle.
Joitakuita päiviä matkustettuansa, tottuivat hänen jalkansa kuumaan hietaan, niin että Mekkaan tultuansa tuskin tiesikään avojaloin yli kuuman hiekan sinne kulkeneensa. Suutari ja kardinaali. Sikopaimenen poika Annecy'sta, nimeltä Juhana, läksi vanhempiensa kotoa kymmenvuotisena mailmaa katselemaan.
"Tällä tavoin voi lapsi K:ssakin juosta avojaloin... Kyllähän nämä ovat hienoja ja ylhäisiä kaluja, mutta niitä ei milloinkaan voi pestä ensimmäisen kävelyn jälkeen pistetään ne ryysykoppaan... Voi emäntä-raukkani rahoja!" Hän riensi asuinhuoneeseni.
Emäntä oli säikähtänyt niin kovasti, kun kuuli huudon »tuli on irti», että oli kaatunut hengetönnä lattialle. Tuli jo nuoleksi seiniä, eikä lapsilla ollut muuta neuvoa kuin kantaa äiti ulos. Taakka oli liian raskas seitsenvuotiaalle. Siitä päivin rupesi Risto käymään kyttyräselkäiseksi. Sikke sai pahan yskän, kun puoli alastonna ja avojaloin niin kauan tuli hangessa seisomaan.
Niin olin minä kasvanut vapaana ja iloisena kuin pajupensaat joenrannalla, ja siinä hongan alla seisoessani avojaloin, lyhyessä, karkeassa hameessani iltatuulen leikkiessä hiuksissani, nauroin minä, nauroin täyttä kurkkua nuorta herraa, joka niin huolellisesti etsi pehmeää ruohokenttää hienoille anturoilleen ja kantoi suojelevaa nahkaa kädessänsä ja se oli minun kostoni.
Tyttöä ja kirjaa oli yhtä pahasti pidelty. Kirja oli hyvin kulunut, miltei kaikki lehdet olivat irtonaiset, ja lukia oli varsin hento ja heikko. Kasvonsa olivat miltei sinisen kalpeat, ja hän kulki avojaloin kaiken kesää, ja Jumala tiesi, josko ei hän talvellaki tehnyt samoin. Hän näytti paljon kärsineen, eikä varmaan lukemisensakaan häntä virkistyttänyt.