United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sittemmin hän huomautti, ett'ei Turussa eikä Ruotsissakaan korkomerkillä varustettuja kirjakkeita ollut saatavissa, vaikka arvelikin, että niitä ehkä voitaisiin saada Saksasta.
Moni arvelikin ukon elävän hyvässä sovussa pahan hengen kanssa ja yleiseen kammoksuttiin häntä ja hänen asuntoansakin. Rukkiukko eli yksinäisyydessään, jonkinmoisessa salaperäisyyden hämärässä ja omituinen kolkkous tuntui hänestä leviävän kaikkiaalle, missä hän liikkui.
Islantilaisten Amerikan löytö siten tapahtui vielä vähemmällä tietoisuudella kuin sen miehen, jota syystä kyllä pidetään Amerikan varsinaisena löytäjänä, vaikkapa hän arvelikin löytämäänsä maata Aasiaksi ja suoritti suuren työnsä viisisataa vuotta myöhemmin kuin Leif Eerikinpoika satunnaisen retkensä. Kolumbus. Cristoforo Colombon nuoruus ja valmistavat puuhat.
Hän oli päättänyt työnsä. Kas niin, nyt tulivat ne neljä koululaista vihdoinkin väliin; hän kuuli niiden jankkaavan sisarelleen sekä ovia avattavan ja suljettavan siellä sisällä. Oikein tukeva taloudenpitäjätär! ... harmaa puolivillainen hame ja siniset silmät ja kodikas, sakeata vesivelliä, tuo! Rejer tuli hiljaa ja ujosti... Kah, kanunamies oli kotona tänään; sitähän hän arvelikin!
Usein lähti Kalle Rekulaan, että saisi Riittaa puhutella ja pääsisi aivan selville siitä, mitä tyttö hänestä ajatteli, mutta mikä lienee aina rohkeuden lopettanut, jotta ei ilennyt sisään mennä. Kalle jo arvelikin jättää pois mielestään koko tytön, sillä "Nokkalan Esahan sen kuitenkin saa", päätti hän, mutta tyttö ei niin hevin mielestä lähtenytkään.
Jos olisi ollut valloitettava linnoitus tai suunniteltava taistelu, niin enpä totta tosiaan olisi tarmokkammin toiminut kuin joulukuusta laittaessani. Jennynkään into ei minun rinnallani riittänyt ja siksipä hän kerran sivumennen arvelikin isänsä uudestaan lapseksi muuttuneen. Mutta sittenpä se olikin komea, meidän joulupuumme!
Martta aikoi sanoa jotakin, mutta sitten arvelikin itsekseen: "varmaankaan minä en käsittänyt, kuinka ne herrassaappaat ovat neulottavat; kai Mikaeli sen paremmin ymmärtää, en puutu mihinkään." Mikaeli sai parin leikanneeksi, otti langan ja alkoi ommella; mutta ei kahdella harjaksella, vaan yhdellä langalla, niinkuin pieksuja ommellaan.
Mutta isä oli taaskin aivan toista mieltä ja sanoi tuntevansa paremmin pitäjäläisensä ja maalla vallitsevat tavat kun kerran on joku kutsutilaisuus kysymyksessä. Ja hän arvelikin varmasti, että vieraat joukonneuvosta saapuisivat, huolimatta kurjasta kelirikosta. Ainakin tuli olla varustautunut sitä varten.
KERTTU: Eipähän se liene ensi kertaa tapahtunut. SINIKKA: Ilta oli niin ihana... KERTTU: ... ja veri niin vetävä! SINIKKA vaikenee ja painaa päänsä alas. KERTTU: Kovinpa poskesi palavatkin. Lienet lujastikin hiihtänyt? KERTTU: Kilpaa kuvajaisesi kanssa? SINIKKA: Kuva ? KERTTU: Niin sitä isäsi arvelikin tässä. SINIKKA katsoo säpsähtäen isäänsä ja vaikenee.