United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Armfelt malttoi mielensä. »Teidän ylhäisyytenne, te kutsuitte meitä ja me aavistamme tärkeitä asioita. Sanotaan tulleen sanantuojan laivastosta.» »Niin on tullut. Tässä on kirje Lilljeltä. Amiraali on tavannut venäläislaivaston Suursaaren ja Pellingin välillä ja on saavuttanut loistavan voiton.» »Teidän ylhäisyytenne, antakaa meidänkin nähdä kirje!» pyysi Armfelt.
On kyllä myöhemminkin riemunsa ja kukkiminen on aina ihanaa, mutta ensi kerran vertaista ei ole eikä tule, sillä silloin emme vielä mitään tiedä, vaan seisomme kuin suuren salaisuuden verholehtien takana. Ja aavistamme ja riemuitsemme ja kyselemme itseltämme: joko pian, joko tänään? Ja toivomme ja pelkäämme, emmekä tiedä itsekkään mitä toivomme ja pelkäämme, ja kuitenkin sen tiedämme.
Entisyyden kautta aavistamme tulevaisuutemme. Historia, runous, tiede, valtioiden menestys, yksityisten edistyminen, kaikki on yhteydessä hautakivien kanssa, joista kirjoitus on kulunut. Te teette oikein siinä että kunnioitatte rappeutuneita hautakiviä kukilla. Ainoastaan kuolleiden seurassa herkenee ihminen olemasta itsekäs."
Olkaa tervehdityt, korkeat, tuntemattomat, joita me aavistamme! Ihmisen esikuva opettakoon uskomaan teihin. Sillä vailla tunteita aivan on luonto: aurinko paistaa hyville ja huonoille, pahantekijälle loistavat kuin parhaalle kuu sekä tähdet. Tuuli ja virrat, ukkonen ja sateet vyöryvät tietään, tempaavat ohitse kulkiessansa toisen jälkeen toisen.
Filosofia on tehnyt ankaran rantahyökkäyksen tuon hurskaan sydämen uskonpiiriin, silloinkuin se valikoitsi kaikki ajatukset, kaikki uskon, toivon ja rakkauden tunteet, jotka eivät kaikissa osissa sovellu yhteen puhtaan ajatuksen kanssa. Myönnettävää on, ett'emme me voi ajatella kuoleman salaisuuksia, mutta me tunnemme sitä enemmän, me aavistamme, me uskomme.
"Minä puhun kohta sedän kanssa", sanoi hän. "Hän ei voi antaa lapselle muuta rahaa, kuin mitä hänen omaansa on", väitti Ilse itsepintaisesti, "ja siinä on meillä kohta ulosmaksu; sillä tavoin lentää omaisuus tiehensä turhuuteen ja ylellisiin koristeihin kuin tuhka tuuleen, ennenkuin sitä aavistamme." "No, pitäkää minusta nähden rahanne taskussa!" huusi Charlotte suuttuneena.
Me aavistamme olevan pahan merrassa, kun meiltä julkisuus kielletään. Epäluulo valtaa meidät ja luonnollinen varovaisuutemme kohoaa. Me köyristymme kokoon kuin siilit ja meille puhkeaa silmiä ja korvia joka taholle: me näemme ja kuulemme enemmän kuin todella tapahtuu. Mutta syy ei ole meidän, vaan niiden, jotka meidän aistimiamme pimeällä umpi-ilmalla kiihottavat.
Mutta miksi, koska seisoi kaikki hänen vallassansa, ei olisi hän toimittanut ainakin yhtä jalosti kuin se, jota aavistamme me? Miksi ei tuhat kertaa jalommin vielä? Ole toki varmaa siitä, että niin on tehty. Ja tiedä, että aavistusta, aijeesta niin suuresta ja ihmeteltävästä, ei löytyisi meillä koskaan ilman vastaisuutta toisialla.
Jumalallinen. Jalo olkoon ihminen, Auttavainen ja hyvä! Sillä yksin tämä Hänt' eroittaapi Olennoistahan kaikista, Joit' tunnemme. Terve oudoille noill' Olennoille tuoll' ylhäälle, Joit' aavistamme! Esimerkkinsä hänen Myös uskomaan heitä Meit' opettakoon. Sillä tunteeton On ainakin luonto: Kas, päivä paistaa Pahoille sekä hyvill'; Ilkiölle kuin parhaalle Pilkkuvat tähdet Ja kumottaa kuu.