Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. toukokuuta 2025
Meillä ei ole kylläksi oman arvon tuntoa emme tahdo tarkastaa asematamme sellaisena kuin se on, ja tämä on asian pahin ja vaarallisin puoli. Se on sitä samaa ylpeyttä, joka pani Smilaxin palkkaamaan itselleen valkohansikkaisen vahtimestarin ja puuhaamaan komeata päivällistä ulkomaiseen malliin englantilaisen ystävänsä kunniaksi.
Onneton se, joka rohkeni vastustaa hänen ylpeyttä, sillä miehellä oli nyt pitkät kostoa vaativat kädet, jotka laittoivat vähemmän varallisen vaivoihin ja lopulliseen perikatoon. Koponen sanotusta syystä ei milloinkaan olisi tullut valtiopäivämieheksi, jos joka mies olisi saanut huutaa, mitenkä jo ennen olemme muistuttaneet. Nyt se seikka oli helppo, koska asia oli muutamain mahtavain hallussa.
Ja ylpeyttä seuraavat kaikkein ilkeimmät viat, niin että Adalmina samalla tuli häijyksi ja kovasydämiseksi, ahneeksi ja kateelliseksi. Jos hän näki kauniin kukkasen puutarhassa, niin hän kiirehti sitä jaloillansa tallaamaan, sillä kaunis ei saanut olla kukaan muu kuin hän yksin.
Hän kertoi kaikki ja sanoi lopuksi: "nyt näette, äitini, että minä tyttärenänne olen pelannut ylen korkealle ja menettänyt omani ja Hjalmarin elämän ilon, sillä hän ei tule milloinkaan enää iloiseksi ja minä kuolen suruun". "Mutta se on ylpeyttä Hjalmarissa, jota minä en voi käsittää", sanoi rouva; "en minä ole milloinkaan ollut selvillä hänen luonteestansa".
Mutta nuorukainen, joka todellakin oli Marian serkku, laamanni Juhanan poika Aadolf Skytte, käänsihen korollaan ja poistui, huomaamatta sitä varjoa, joka synkisti Marian kasvot, tai sitä katsetta, jonka Maria hänen jälkeensä loi katsetta, nopeata kuin tähdenlento ja kumminkin niin selvään ilmaisten tuskaa, loukattua ylpeyttä ja suuttumusta.
Mac Aulay, joka ei juuri ollut puhetaituri, pyysi kreivi Menteithiä esittämään keskustelun ainetta. Aivan ilman ylpeyttä, mutta hyvin järkevästi lausui siis tämä nuori herra suovansa, että hänen ehdotuksensa esiintuojana olisi joku paremmin tunnettu ja parempaa luottamusta herättävä mies.
"En", vastasi Gabrielle välttäen pastorin läpitunkevaa katsetta. "Se ei ole muuta kuin ylpeyttä. Täytän velvollisuuteni ylpeydestä, teen oikeen, koska olen liian ylpeä tekemään väärin. Mutta uskokaa minua, sellainen vanhurskaus ja sellainenhan kaikki maallinen vanhurskaus on ei Jumalan edessä merkitse mitään." Gabrielle ei vastannut. Pastorin sanoissa oli jotakin, joka koski hänen sydämmeensä.
Juhani halveksi kilpailijaansa niin perinpohjin kuin uuttera, teeskentelemätön ja totinen luonne halveksii teeskentelyä ja ylpeyttä, ja valtiomies taas puolestaan piti Juhania mitättömänä varjokuvana, jota hän tuskin oli huomaavinaan. Tällä hetkellä näytti Gabriellekin olevan samaa mielipidettä.
Siemen oli itänyt. Semmoisissa tilaisuuksissa ollessaan, osoitti hän hirmuista röyhkeyttä ja ylpeyttä. Pois tieltä piti jokaisen, ken ei vaan tunnustanut hänen etevyyttään ja ylivaltaansa, ja syrjään sai poistua hän, joka vaan uskalsi jotenkin häntä loukata.
TAAVI. Hän on kai yhtä ylpeä kuin ennenkin? KALLEN-LEENA. Tietysti. Mikäpäs noiden rikkaiden ylpeyttä voisi lannistaa? Tuskinpa kuolemakaan! Kuultuaan, että olet kotona, tuli ukko vähän hämilleen. Arveli, että kyllä nyt saavat olla varoillansa ne, jotka sinua ennen ovat loukanneet, että kyllä Taavi nyt kostaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät