Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
»Mutta hyvä on, että olen täällä», puheli hän edelleen yksikseen. »Siten voin ainakin tulla vakuutetuksi, ettei vanhus kirotessaan tehnyt minulle mitään vääryyttä. Ja mitä syntejä ei vielä ole, saattaa tulla.»
Ja, armollinen rouva! se on minusta niin ikävää. Asiat eivät ole ensinkään oikein.» «Mikä ei ole oikein, Ulla!» «Se, että Eeva neiti niin myöhään menee haudalle eikä palaa sieltä kotiin ennen kuin kello käy yhtätoista ja se että hän tahtoo olla niin yksikseen! Eilen Leonore oikein itkien pyysi häntä, että hän olisi menemättä tahi ainakin sallisi hänen tulla mukaan.
He viettivät pahantekijäin laitonta elämää, eivät kylväneet eikä istuttaneet, sillä ilman heidän työtänsä kasvoi maa viljaa ja puut rypäleitä. He eivät tunteneet lakia eivätkä tienneet mitään kansankokouksista, vaan asuivat kukin yksikseen vuorenluolissa. Kahdentoista kumppaninsa kanssa astui Odysseus erääsen luolaan, siinä asuvan jättiläisen ollessa lampaitansa paimentamassa laitumella.
Etelän puolella sulivat järvet ja maat sinisenharmaiksi, pohjoisessa valaisi iltarusko vielä etäisempiä vesiä. Havumetsä oikealla puolen tietä huokui pihkaista lämmintä ja koivikko vasemmalla toi siihen vähän viileätä tuoreutta. Yöllinen, yksikseen harhaileva tuulen henkäys kulki maantien yli ja nukkui ensimmäisen lehtipuun lehdistöön ahon reunassa.
Tähän hän kiinnittää mitä tarkimmin huomiotaan, sillä naarassusi silloin pesänsä vierestä varoittaa toisia eläimiä lähestymästä sen poikasia sillä aikaa, kun hän lyhyeksi hetkiseksi jättää heidät yksikseen tutkiakseen itse lähiseutua. Ehkä metsämies ei vielä ehtinyt varmuudella kiinnittää korviinsa, miltä suunnalta tuo lyhyempi ulvonta kuului.
Hän ei voinut kehoittaa Elisabetia kauan viipymään luonansa, sillä takaa ajajat, jotka varsin hyvin tunsivat nämä seudut, saattoivat täällä varsin helposti päästä oikeille jäljille. Hän sen tähden päätti viedä jo samana yönä Elisabetin erään ystävän luo, joka melkein yksikseen asui metsässä ja sydämmestään vihasi orjainkauppaa.
»Ihan kesä-ilma. Mutta onko sinulla oikeastaan mitään toimittamista täällä kotona nyt... Jospa lähtisimme pienelle kävelyretkelle? ja entä jos sitten illalla menisimme apteekkarille, niin olisi se käynti tehtynä. Rouvahan meitä niin pyysi tulemaan, kun täällä viimein kävi.» »Niin mutta Jakob, näetkö, eihän hän voi jäädä kotiin yksikseen...»
Minä laskeudun ensin näitä portaita alas ... rautamuurissa on melkein veden rajassa pieni lovi, missä minä säilytän muutamia kalleuksiani... Odota sinä täällä niin kauan kuin minä käyn alhaalla ... sitä ei kestä kuin silmänräpäys ... tai ehkä on parasta, että sinä tulet mukana ... herättäisi ehkä huomiota, jos joku näkisi tytön seisovan näin yöllä yksikseen ... kietoudu hyvin vaippaasi ja pidä minua kiinni käsivarresta, ettet liukahda rappusilla ... rohkeutta, kaunis, kiltti tyttöni!
Ja hän oli polvillaan rukoillut, itkenyt ja rukoillut, ei muiden nähden, mutta yksikseen, että Jumala rakastaisi häntäkin ja ottaisi hänet maailmasta pois, ettei hän vajoisi syntiin ja eksyisi oikealta tieltä, niinkuin suurin osa ihmisistä teki. Aina kun hän sitten tunsi vähän kipua, päänkivistystä, tai jotain muuta, ihastui hän ja luuli, että nyt Jumala hänen rukouksensa täyttäisi.
Salome oli yhä alakuloinen ja suruissaan, jonka tähden Naomi harvoin voi heittää hänet yksikseen. Naomikin tunsi nyt yksinäisyydessään tarpeellisemmaksi uskoutua äitillensä ja panna hänelle kaikki alttiiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät