Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. toukokuuta 2025


MAUNO. Niin, sanoinhan sinua polttoviholaiseksi. Hyh! Siitäkö minä välittäisin. Sanoitpa sinä minua miksi hyvänsä, se on juuri yhdentekevä. No, sitähän minäkin. Ethän sinä niin lapsellinen ole, että siitä itseesi otat, varsinkin kun tiedät, ettei se niin täyttä totta minulta ollut! MAUNO. Eikös niin, Anna? Tiesithän sinä että kieleni silloin toista puhui, mieleni toista ajatteli.

Häntä vaivasi tuo kansa, joka oli hänelle täydellisesti yhdentekevä ja vieras, mutta joka, vaikka hän olisi mennyt mihin, seurasi häntä selittämättömillä katseillaan, jotka ilmaisivat jonkinmoista omistus-oikeutta, uteliaisuutta ja arvostelua.

Hän pakotti kuitenkin tuon ylpeän aatelissäädyn häntä tunnustamaan heihin kuuluvaksi; hän tuli heidän vertaiseksensa ja on kulkenut loistavaa elämän tietään samalla alalla, jonka he raivoavalla kateudella aina olivat anastaneet omakseen. Ihan yhdentekevä on, kulkeeko sitä tietä kymmenen tai viisikymmentä vuotta.

"Se on yhdentekevä," keskeytti häntä tyttö ja työnsi hänet luotaan, "minä en huoli sinusta enkä Niilosta. Olenhan minä omassa vallassani." "Tuskinpa," vastasi poika ja meni rohkeasti käsivarret ojennettuina taas tyttöä vastaan. "Varo puukkoa!" sanoi tyttö kylmästi ja muutti lihapuukon toiseen käteen. "Sinä olet kopea!" ärjäsi poika ja vetäysi taaksepäin.

"Mutta minä tiedän mitä hän tarkoitti," keskeytti häntä tyttö ja kääntyi hänen luotaan. "Se oli vaan hyvää, sen minä tiedän," vastasi nuorukainen. "Mutta sinä ajattelet pahaa äitipuolestasi, ja se ei ole hyvä." Sylvi käänsi päätään ja loi pilkallisen katseen häneen. "Mutta se on yhdentekevä minulle," sanoi Niilo ynseästi.

Oli melkein yhdentekevä minne menimme; leikkien ja mutkitellen ja oikkuellen valitsimme väylämme. Todella eikö jo kuvastukin taivaan kirkkaus meihin. Kohta meitä on niin vähän, että eroamme eri pisaroiksi. Ja jo pysähdymme. Minä pulpahdan erilleni kahden kirkkaan hiekkahitusen kohdalle ja kierryn pisaraksi.

Oi turhuuksien turhuutta! parannettavaa ei meissä luonnon herroissa ole mitään, sillä me olemme täydelliset; kunhan vaan meidän kanssamme työskennellään; moititaanko meitä tai kiitetään, se on ihan yhdentekevä. Mene, herra kreivi! sinä olet, kuten kaikki muutkin; sinä rakastat vaan itseäsi!" "Ja niinkö sanot sinä, sinä Roosa?" sanoi kreivi tarttuen Roosan käteen.

En minä luultavasti kuitenkaan enää pääse taivaaseen, kun olen juonut ja kiroillut niin helvetin paljon, sekä nyt että myöskin nuorempana, varsinkin nuorempana, ja tulen varmaankin vielä kiroilemaan ja juomaan yhä eteenkinpäin. Niin että minulle se nyt on yhdentekevä. Ei siellä luultavasti kuitenkaan lisätä tulta syntien mukaan. Kaikki kai ne siellä paistuvat samalla valkealla.

Pesässä yksilö ei merkitse mitään; sillä on ainoastaan ehdollinen olemassaolo, se on vain yhdentekevä yksityisseikka, suvun siivekäs elin. Koko sen elämä on kauttaaltaan uhrautumista sen lukemattoman, ikuisen olennon hyväksi, josta se on osa. Omituista kyllä saattaa näyttää toteen, ettei asian laita aina ole ollut näin.

"Minä minä ai'on kotiani. Minä olen ollut vieraisilla." "Noh, se on tässä tapauksessa yhdentekevä. Tahdotteko tehdä hyvän työn?" "Sen tahdon mielelläni. Tuleepa tehdyksi niin paljon pahaa tässä maailmassa," lisäsi hän hiukka huo'aten, "että on iloista, jos joskus voi tehdä jotain hyvääkin; mutta minä olen itse köyhä. Paljoko rahoja te tarvitsette?"

Päivän Sana

rannehiat

Muut Etsivät