Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Eräänä Juhannus=aamuna tai oikeimmin yönä olin taasen asiaini tähden matkustamassa. Olin nytkin sillä tiellä, mikä kulki noiden turwetupien kautta. Waraselta olin jo toiminut niin, että woisin käydä Honka=Kristoa terwehtimässä; oikeinpa sydämeni sykki ilosta, kun tätä ajattelin. Ilma oli lämmin, tyyni ja selkeä, ainoastaan silloin tällöin huhahti wieno tuulenhenkäys.
Minä tahdon ehdotonta kuuliaisuutta Jumalan hengen kutsumiselle. Mutta hän ei ole semmoinen, että tyytyisi jaettuun sydämeen ei poikani? koko sydämen tahtoo hän, mutta sinä tarjoat hänelle waan puolen; toisen puolen tahtoisit sinä säilyttää maailmalle." "Kuinka minä siis woisin hänelle koko sydämeni teidän mielestänne antaa?" kysyi Antti neuwotonna.
"Ihmiset täällä wihaawat häntä ja hänestä on yleinen puhe en tiedä, paroni, suwaitsetteko sen kuulla?" "Tietysti, minä tunnen hänet hän on suuri konna, mutta minä tarwitsen juuri sellaisen miehen. Mistä luulisitte ottawani toisen, jota niin moneen asiaan woisin käyttää? Minä olisin hupsu, jos hänet siksi hylkäisin.
"Kipeä, kowin kipeä", sanoi isäntä, ja minä oikein säikähdin, kun kuulin hänen taas ääntäwän niin pitkän ajan päästä. "Ettekö saattaisi minulle ilmoittaa sairauttanne? Kenties woisin teitä jotenkin auttaa", sanoin hänelle. "Minä en ole ruumiillisesti sairas, mutta ruumiskaan ei woi kestää sisällistä sielun tuskaa oih!
Kenties woisin wieläkin tulla ihmiseksi, jos olisin siellä wanhassa kodissa, poissa alituisten wiettelysten seasta, Teidän katsantonne alla, sillä en wieläkään ole tahtoani kadottanut, ainoastaan woima sitä täyttää on mennyt minulta.
Koko maailma näyttää olewan minulle tarjona. Woisin antaa teidät wihkiä tänä=iltana ja nähdä teidät onnellisina." "Tänä iltana?" huusiwat Olga ja Simpsa yhtaikaa. "Niin, ihan tänä iltana, sillä ehkä jo huomenna sinun, Simpsa, täytyy matkata pois. Siis, lapset, parasta on tänä iltana." "Minä en toiwo mitään parempaa", sanoi Simpsa puristaen Olgaa syliinsä.
Minä sitten woisin antaa hänellekin osan niin helposti saaduista rahoista. 'Oh! Sehän olisi kowin kauhea asia', sanoin minä kauhistuksissani. 'Entäpä ja ... ottaisiwathan jotkut muut kuitenkin hänen rahansa ja mitä parempi se heillä olisi', sanoi Rommander kylmästi. Silloin huomasin minä, että hän oli hywässä pöhnässä.
Sen sai kuulla hänen puheestaan eräälle upserille. "Ken tuo wanha nainen on, jonka wieressä ihana Luisa nyt istuu?" kysyi hän uudella uteliaisuudella. "Kun katselen hänen muotoansa, woisin luulla häntä Luisan äitiksi, niin paljon heidän näkönsä wiwahtawat toisiinsa. Mutta hän on liian wanha Luisan äitiksi ja Luisa liian nuori hänen tyttärekseen." "Niin se on", wastasi puhuteltu, kreiwi Kurakin.
Minä kumarruin häntä kohden ja hän kiersi molemmat laihat, mutta taudista kuumenneet käsiwartensa kaulaani. "Huonosti on nyt Kustin asiat", sanoi hän sydäntä särkewällä äänellä. "Huonosti näkyy olewan. Oi kuinka mielelläni tekisin sinut terweeksi, kun waan woisin", sanoin minä. "Minä uskon sen", sanoi hän, irroittaen kätensä kaulastani.
Enhän minä oikeastaan osaakaan kirjoittaa ... piirtelen waan aikani kuluksi ... ei se ole mistään kotoisin ... ilman aikojaanhan se on", hätäili hän. "Ettekö anna minun katsoa kirjoitustanne?" pyytelin minä. "Mitäs Jumalan tähden ... ei niissä ole mitään katsomista. En ole wielä näyttänyt niitä yhdellekään työkumppaneistanikaan, kuinka sitten teille woisin näyttää", sanoi hän ujostellen.
Päivän Sana
Muut Etsivät