Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
Charlotta Backson, kreivinna de la Fère, mylady Winter, sanoi hän, teidän rikoksenne ovat väsyttäneet ihmiset maan päällä ja Jumalan taivaassa. Jos osaatte jotakin rukousta, niin rukoilkaa se; sillä teidät on tuomittu kuolemaan ja teidän täytyy kuolla. Kuultuansa nämä sanat, jotka eivät jättäneet hänelle enää toivon kipinää, kohosi mylady koko pituuteensa ja tahtoi puhua; mutta voimat pettivät.
Naurun hohotus kuului oven takaa ja se aukeni uudestaan. Ha, ha! nauroi lord Winter, ha, ha, ha! Katsoppas, kelpo Felton'ini! Muistatkos mitä sanoin! Tuo veitsi oli ai'ottu sinua varten; hän olisi sinut tappanut; näetkös, se on hänen juoniansa, noin tavalla, tai toisella, vapauttaa itsensä semmoisista ihmisistä, jotka haittaavat häntä.
Siinä tapauksessa, uljas luutnanttini, jätämme mylady'n keksimään toisia keinoja ja menemme syömään illallista. Ah, ole huoleti, hänellä on rikkaat keksintälahjat, ja ilvenäytelmän toinen näytös seuraa kai aivan kohta ensimäisen jälkeen. Ja näin sanoen otti lord Winter Felton'in käsivarresta ja meni nauraen pois hänen kanssansa.
Lord Winter luuli Athoksen menettäneen järkensä. Vetäytykää nyt kukin huoneesenne, sanoi Athos ja antakaa minun vallita; näettehän että tämä koskee minua hänen miehenänsä. Kumminkin, d'Artagnan, jos sinulla on vielä tallella se paperi, joka putosi miehen hatusta, ja johon kaupungin nimi oli kirjoitettu, niin anna se minulle.
Tänne tultua kysyi lääkärimme, todellinen valtioneuvos Winter, vänrikiltämme: "kummassako jalassanne on haava?" "Kyllä niissä on molemmissakin", vastasi vänrikki; sekä laskee leikkiä: "hitto vieköön koko Turkkilaiset, kun pilasivat aivan hyvät, uudet saapasvarteni". Jättäkäämme urhea vänrikkimme lääkärin hoidettavaksi ja palatkaamme takaisin tappelutanterelle. Muistutus.
Heidän välillänsä syntyi nyt outo äänettömyys, jonka aikana kuului verkkaisten, säännöllisten askelten lähenemistä. Pian näkyi käytävän pimeydessä ihmisolennon haamu, ja nuori luutnantti, jonka jo olemme tulleet tuntemaan, pysähtyi kynnykselle odottamaan paroonin käskyjä. Käy sisään, rakas John, sanoi lord Winter; käy sisään ja sulje ovi.
Niin, puhelkaamme, veljeni, sanoi hän tavallaan iloisesti, sillä hän oli päättänyt, huolimatta kaikesta teeskentelemisestä, mihin lord Winter saattoi pystyä, pyrkiä selville niistä seikoista, joita hänen tarvitsi tietää määrätäksensä vastaisen toiminta-tapansa.
Mylady kuunteli kertomusta mitä suurimmalla tarkkuudella; vaan vaikka hän mitenkin koetti peitellä sitä vaikutusta, minkä kertomus häneen teki, näkyi kumminkin selvään, ettei se häntä laisinkaan miellyttänyt. Veri nousi hänen päähänsä ja hänen pieni jalkansa liikkui levottomasti hänen helmoissansa. Lord Winter ei huomannut mitään.
Minä ehdottelin teille Tyburn'ia, sanoi lord Winter; minkätähden ette tahtoneet tulla sinne? Sentähden että minä en tahdo kuolla, huudahti mylady, ponnistellen vastaan, minä olen liian nuori kuolemaan! Nainen, jonka te myrkytitte Béthune'ssa, oli vielä nuorempi kuin te, rouva, ja hän on kumminkin kuollut, sanoi d'Artagnan. Minä menen luostariin, minä otan hunnun ylleni, sanoi mylady.
Istunnossa olivat läsnä: todellinen valtioneuvos, vapaaherra Mellin, varapresidentti Avellan, todellinen valtioneuvos Edelheim, valtioneuvokset Fabritius, Hising ja Richter sekä hovioikeudenneuvos Winter. Hovioikeudenneuvos Winter oli Turun hovioikeudessa ottanut osaa tämän jutun käsittelyyn ja nousi sen vuoksi paikaltaan ja poistui istunnosta tämän jäävillisyytensä takia.
Päivän Sana
Muut Etsivät