United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
FAUST. "Tajunta" mont' on laatua; Ei nimittää saa lasta nimellänsä! Ne harvat, jotka "tajusivat", vaan Ei voineet malttaa suurta sydäntänsä, Ja uskoi roskaväelle jalot näkemänsä, Roviolle vietihin tai ristin kuolemaan! Mut veikko! yö on kulumaisillaan, Siis jutut jääkööt toistaiseksi! WAGNER. Halulla valvoisin vaikk' ainiaan, Kun opista näin tulis haastelleeksi.
Ne ovat kalliita arvopaperia, enkä minä juuri sentähden tahdo uskoa niitä muun kuin ihan luotettavan miehen käsiin. Teidän täytyy hankkia itsellenne Waldheimin tuomarilta vastaanottotodistus ja huomenna odottaa teitä tullessanne toimihuoneesen kaunis palkinto. Luottakaa minuun, Wagner!" "Tiedän kyllä teidän tarkoittavan parastani", vastasi lähettiläs luottavaisesti.
"Miten teidän muuten käy, rouva Wagner?" kysyi hän viivyttäen häntä, kun hän, kohteliaasti kiitettyään neuvosta, aikoi lähteä. "Toivon, ett'ei kelpo miehenne kuolema ole saattanut teitä puutteesen!" "Oi ei, herra neuvos, ei Jumalan kiitoa", vastasi leski.
"Kaikissa tapauksissa voitte nukkua rauhallisesti; minä vastaan henkeni uhalla, että tukku säännöllisesti tulee perille. Onko teillä, herra neuvos, muuta käskettävänä?" "Ei, Wagner", kuului ystävällinen vastaus. "Tahtoisin vaan muistuttaa teitä, että on kova pakkanen ja että taivas uhkaa meitä lumipyrynä. Pitäkää siis vaari, ett'ette pimeässä eksy tieltä.
"Hiljaisesti, voisi melkein sanoa iloisesti", kuului palvelijan vastaus. "Minä kävin tänä aamuna varhain hänen asunnollansa kuulustelemassa sairaan tilaa ja silloin kertoi rouva Wagner itse minulle, miten Jumalalle otollinen ja tuskaton hänen miehensä loppu oli.
Ken tietää, ketä ja mitä hänen on täytynyt odottaa! Kun hän ei vielä ole täällä, palaa hän varmaan vasta huomenna. Menkää siis, hyvä rouvani, ihan huoletta levolle ja sulkekaa kaikissa tapauksissa ikkunanne, ett'ette vilustu! Hyvää yötä, ja älkää enää murehtiko, rouva Wagner! Huomenna kyllä miehenne saapuu, tietysti ihan terveenä.
Se oli Askovin kansanopiston johtajan, Ludvig Schröderin puoliso, *Charlotte Schröder*, omaa sukua *Wagner*. Charlotte Schröder kuului niihin ihmisiin, joita ei koskaan unohda kerran nähtyään. Hänen läheisyytensä vaikutti kuin auringonsäde ja kun häntä vain perästäpäinkin ajatteli, täytti aina lämmin tunne sydämen. Yhtä elävästi kuin eilispäivän, muistan sen hetken, jolloin hänet ensi kerran näin.
"Tietysti, herra tuomari", vastasi Wagner pannen ottotodistuksen kokoon ja pistäen sen samaan paikkaan, missä oli tallettanut paperit. "Vaimoni olisi levoton, ell'en tulisi, ja paitsi sitä tahtoo neuvos Heimberger huomenna varhain vastaanottotodistuksenne." "No, kuten tahdotte, kelpo ystäväni", vastasi tuomari. "Mutta on paha ilma ja ell'eivät enteet minua petä, tulee se vielä pahemmaksi.
"Jos olisin voinut aavistaa matkanne päättyvän näin surullisesti, en todellakaan olisi antanut teille sitä käskyä!" "Ah, herra neuvos, ettehän te ole syypää onnettomuuteeni", vastasi Wagner heikosti. "Kuka voi vastustaa Herran ja hänen palvelijainsa, elementtien, voimaa.
WAGNER. Saatella herra tohtoria Tuo mulle hyötyä ja kunniaa; Enp' yksin viitsis täällä maleksia, Kosk' kaikki raakuus mua ilvoittaa. Tuo viulun vinge, keilain pauke, pauhu Se aina ollut on mun kauhu. He telmivät, kuin heiss' ois Hornan liemu Ja tuolle nimet suodaan: laulu, riemu!!