Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Surullisesti kumisiwat kirkon kellot myrskyn seasta, ja tuntuipa siltä kuin ne ulwahtelemisillaan olisiwat jotain aawistaneet. Pappi ja lukkari tuliwat kirkolle, waan lapsen haudattuaan, lähtiwät hekin kotiaan, kun wäkeä ei tullut kirkkoon. Kukapa silloin lähti liikkeelle, joka waan sai olla jossain suojassa, jos kohtakin sisällinen hartauden tunne olisi häntä siihen pakottanut.
"Nyt minun jalkani paranee, nyt se on puhjennut ja minä muutenkin paranen, sillä en ole enää hetikään niin kipeä kuin ennen", sanoi hän iloisesti, kun minä tulin huoneesen. "Minä uskon ja toiwon niin käywän", sanoin teeskennellen, waikka sydämeni sai waan uutta wahwiketta tosiluulolleni. Tuo kauwan pakottawa ja kiwistäwä polwi oli nyt puhjennut.
Anna oli tuskin ehtinyt tulla tähän päätökseen, kun owi awautui ja talon piika astui kammariin. Anna wawahti, waan koetti näyttäytyä lewolliselta. Piian silmissä näkyi jotakin, josta Anna woi arwata jotakin erinomaista tapahtuneen. "Elli," sanoi hän, "ken ajoi äsken pihaan?" "Sitähän minä juuri tulin kysymään.
"Koe nyt tyynnyttää itseäsi ennenkuin isä tulee, sillä jos hän wielä tapaa sinut itkemästä, niin se pahentaa waan asiaasi. Kyllä wielä saat kylläksesi lukea... Minä koetan lauhentaa ja liewentää isäsi mieltä, että pääset syksyllä kansakouluun, jonne mielesi ja halusi niin hartaasti pyrkii. Rauhoitu nyt ja koe kärsiä, kyllä wielä perästä parempaakin tulee", lohdutteli äiti.
Hän ei nähnyt pienintäkään merkkiä miniässään, että tämä olisi wähääkään muistellut hänen entisiä tawattomuuksiaan, waan totisella ja wilpittömällä rakkaudella oli Maiju alusta alkaen palwellut häntä.
Hän kallisteli päätänsä ylös ja alas, kuikisteli kellon sisälle ja päälle, etteihän waan mihinkään olisi jäänyt tuota kaitahista kuuraa, ja mikä wielä pahempi olisi ollut, jotakin karwaa tuon ajattelemattoman ja wähätietoisen miehen turkin hihasta.
"Yksisinkö olette maailmassa?" "Oli minulla mies, waan hän kuoli oltuamme kuusisen wuotta yhdessä". "Jäikö lapsia?" "Jäi kaksi, poika ja tyttö. heitä koin työlläni elättää ja hoitaa niin kauan kuin sain heidät ihmisiksi, mutta nyt olen jo niin wanha ja woimaton, ett'en kykene työtä tekemään ja kumminkin täytyy elää niin kauan kuin Jumala tahtoo." "Wieläkö poikanne elää?"
Ei, sitä se ei tee, waan hän suostuu ilman ehdotta waikka mihin, josta se luulee wähänkään olewan tukea ja lohdutusta hädällensä. He suostuwat waikka mihin, kunhan waan pääsewät tänne, usko pois!" "Aina ei ole koskaan wirkannut sanaakaan kotiintulosta". "Hän ei ole uskaltanut.
Niiden päälle laitetaan tawallinen kääreside, joka tarpeen mukaan muutetaan, ja muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä ja saipulla puhtaaksi. Monella on tapana kääriä semmoisia laastarinauhoja ei ainoastansa haawan kohdalle, waan ulommaksi kummallenki puolelle, ja antaa niiden yhdellä laitoksella monet wuorokaudet perätysten olla.
Hänen muotonsa ja katsantonsa tuli samassa mustan, synkän ja willin näköiseksi, ja nyt ei hän pitänyt lukua enää waimojen ja hänen yhteisistä tawaroista, waan menetti, polki ja tallasi niitä niin paljon kuin waan ennätti.
Päivän Sana
Muut Etsivät