Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
Hämmästyneenä seisoin ja kuuntelin kuin kuvapatsas. Jumalan voimakas virta tuntui vyöryvän kuin koski sydämmeni kiviroukkion yli. Mutta se oli ohikulkeva, hetkellinen armonvihuri, joka puhalti ja välähti yöni halki. Sen mentyä minä taas lakastuin pölyyn kuin riepu, jota tuuli oli tuokion kohottanut ja sitten viskannut lokaan.
Puhu, tuuli, nyt siipeen ja purjeeseen, ma kotkana käyn yli vyöryvän veen; lokit jäljessä kirkuen kiitää. Alas aaltoihin nyt älyn arkinen työ! Kenties karit purteni pirstaksi lyö; mut sorjaa *on* laineilla liitää! hajamielisenä, ajatuksistaan heräten. Vai laulua? Se Lindin kuoro on, harjoittaa huomiseen se ilohon! GULDSTADILLE, joka tulee ulos päällystakki käsivarrella.
Hänen kertoivat kotiinsa saapunehen yli myrskyisän maan, yli vyöryvän veen pyhän Jumalan leimuavaan sydämeen. Syksyllä 1915. HELE
Ei kenkään viitsi puhdistaa Nyt säilää konsanaan, Se ruosteisena tomuineen Vaan siinä maata saa. Vaan tunnollinen katsoja Ei kohta käänny pois, Hän seisahtaa ja tarkastaa, Se on kuin ääni sois: "Tuo säilä, sit' ei kieltää voi, On nähnyt enemmän Kuin kenkään meistä, aivojen Jo virtaan vyöryvän. Ol' aika, sodan huuruissa Se milloin välähti, Ja iski tulta, valkeaa Kun kilpeen helähti.
Päivän Sana
Muut Etsivät