Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Lehti riemuitsee ja hän sen mukana siitä varovaisesta kylmyydestä, jolla Aleksanteri III on kohdellut Vilhelm II:ta. Ei ole ainoatakaan sanaa herahtanut suuren itsevaltiaan huulilta, joka olisi saattanut »saksalaista» toivomaan hänestä puoluelaista Ranskaa vastaan.
Voi sinä pikku enkeli! Ottaa rahaa kukkarostaan. Vie nyt tämä äidillesi ja pyydä häntä ostamaan ruokaa. Kiitoksia! Voi, voi! Näin paljon! Minä menen äidin luo. Juoksee pois. Vaipuu ajatuksiin. Kuinka en ole ennen tuollaisia olentoja huomannut! Tiedätkö, Vilhelm, mitä aion? AHR
Vasta miehen kuoltua, vuonna 1810, voitiin vihkiminen Tukholmassa toimittaa ja silloin oli Vilhelm poika jo kolmen vuoden vanha.
Mutta ettei hän suosiota takaa ajanut missään, siitä on todistuksena muun muassa seuraava: Vähää ennen kuolemaansa lähetti Paavo Ruotsalainen Essenille kirjeen, jossa varoitti häntä Vilhelm Niskasesta ja tuolla tavallisella töykeydellään käski ajaa hänet ulos, jos taloon tulisi.
Pari viikkoa senjälkeen tapasin minä eräänä päivänä Vilhelm Armfeltin, hänkin kreivi Masenin poika, tosin ensimäisestä avioliitosta. Hän näytti tavattoman riemastuneelta ja kysyi minulta: »Tahdotko tulla meille tänä iltana?» Minä katselin hämmästyksissäni häntä, sillä aniharvoin olin minä heillä ollut. »Kiitos vain», vastasin minä, »mutta minut on jo muualle illaksi pyydetty.
Johan Vilhelm Snellman, merikatteini K. H. Snellmannin poika Uudesta Kaarlepyystä, syntyi 12 päivänä toukokuuta v. 1806 Tukholmissa. Käytyänsä Oulun alkeiskoulun lävitse, tuli hän ylioppilaaksi Turussa v. 1822, vihittiin viisaustieteen maisteriksi v. 1832 ja nimitettiin dosentiksi samassa tieteessä 1835. Teki matkoja Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin vv. 1837-1842.
Jo poikavuosiltani asti, mutta vielä enemmän ylioppilaaksi tultuani olin läheisissä tuttavuussuhteissa molempien veljesten, Arthur ja Vilhelm Klinckowströmin kanssa, ja heidän kauttaan tulin minä jo aikaisin tuntemaan tämän perheen sisäiset olot, joihin perehdyin yhtä perinpohjin kuin olisivat ne omaa perhettämme koskeneet.
Anglosaksilainen yhteiskuntalaitos jätettiin kuitenkin suureksi osaksi entiselleen ja siihen kuuluvia lakitapoja, joita sanottiin "Edvard Tunnustajan laeiksi", Englannin kansa rakkaudella säilytti. Viimeisinä vuosinaan joutui Vilhelm sotaan Ranskan kuninkaan Filip I:sen kanssa ja hyökkäsi hänen maahansa.
Nyt tietää hän, ett' työnsä hyvän seuraus tuo paha hänt' ei vahingoita, vaikka se turmelusta tuotti maailmalle. Ja se, min kaaren alapäässä näet, ol' Vilhelm, jonka surmaa maa se itkee, mi suree, että Karl ja Fredrik elää. Nyt tietää hän, kuink' kuningasta Luoja rakastaa oikeaa, ja hohtavalla hän hahmollaan sen kyllä ilmi tuokin.
Nyt tietää hän, ett' työnsä hyvän seuraus tuo paha hänt' ei vahingoita, vaikka se turmelusta tuotti maailmalle. Ja se, min kaaren alapäässä näet, ol' Vilhelm, jonka surmaa maa se itkee, mi suree, että Karl ja Fredrik elää. Nyt tietää hän, kuink' kuningasta Luoja rakastaa oikeaa, ja hohtavalla hän hahmollaan sen kyllä ilmi tuokin.
Päivän Sana
Muut Etsivät