United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sillä tämä uusi murhe en minusta semmoinen, että se ei voi koskaan helpoittaa. Se ei ole rahat, ei velka, ei maksamisen vaikeus: se on Jack itse, joka on tuo suuri murhe. Mitä vasta seuranneekaan? Yksin en jaksa tätä kantaa. Mitä ikinä tapahtuukin, yksi asia on selvä: Jumala ei voi tahtoa, että minä teen väärin. Täytyy sentähden löytyä joku neuvo, neuvo semmoinen, joka on ainoa oikea.
Seuraavana päivänä hän kutsutti miehensä, luullen kotirangaistuksen häneen vaikuttaneen, vaan löysi hänen järkähtämättömänä. Ensi kerran elämässään kävi hän hänen kanssaan keskusteluun ja selitykseen; hän luuli taivuttavansa hänen, ystävällisesti näyttäen että velka ja velka on eri asia, ja että on eroitus prinssin ja vaunujentekijän välillä. Vielä mitä! isoisä pani vastaan. Ei, ja siinä kaikki!
Minä olen myynyt kaavasi Englannissa 20000 taalerista tämä vaiheseteli kuuluu sinulle! Se on vähäinen palkinto työstäsi ja herra von Mahlow ei tule sinulta minuuttiakaan pidättämään sitä rahan-summaa. Minulla on vaan yksi ehto vaan yksi rukous teille, herra von Mahlow! ERNST. Antakaa tyttärenne käsi minulle! EMILIA. Isä, velka, jonka tähden aivotte uhrata minut, on maksettu!
Ja sentähden minulla on niin suuri kiitollisuuden velka Kaisalle, että täytyy lähteä erityisesti kiittämään Kaisaa. Jospa tänä päivänä lähdemmekin käymään hautuumaalla, niin huomenna minä lähden Lillin, Ailin ja Mimmin kanssa." "Sinä et tunne asemaasi", keskeytti rovasti kylmästi.
Lienee tuo toki niin, että unet ovat öitä myöten, näkijä unen jälessä. Ei toki kaikkivaltias suuri Jumala salline sen unen meille ennustaa mitään pahaa... Vai sellainen painajainen sinua painaa! Olen luullut, että sinua tuskastuttaa velkataakka, kun on viisituhatta markkaa velkaa. Se velka minua ei paina.
"Minäpä en olekaan sellainen mies, joka niin vain antaudun. Vaan minä teen teille ehdotuksen. Jos te nyt minut jätätte, niin minä kunniasanallani vakuutan, että huomenna tulen leiriin. Minulla on maksettavana pieni velka." "Mahdotonta jättää teitä." "Teiltä säästyisi siten varsin paljo vaivaa." "Me emme voi suostua pyyntönne. Teidän täytyy antautua." "Sitten teillä on paljo työtä."
Vähitellen ne keskittyivät yhteen ainoaan kysymykseen: miten voisi hän auttaa tuota onnetonta nuorta naista? Voimatta lähemmin selittää miksi, tunsi hän olevansa velallisen suhteessa häneen. Kenties se ei ollut mikään persoonallinen velka, kenties oli se vain onnellisen, etuoikeutetun ihmisen tunne velastaan elämän lapsipuolelle. Lapsipuolelle?
Kaikki tunnustivat hänen tehneen rehellisesti, vaan vaipuneen odottamattomista kohtauksista; parin vuoden perästä toipuisi hän taas. Kuitenkin oli se kartano, joka pojan nimeen oli ostettu, annettava velka miehille, kosk'ei se vielä täydeksi ollut maksettu. Isä toivoi kuitenkin unden appensa antavan Selman äidin perinnön, joka toki olisi jotakin.
Oi, jospa meidän ajan lapsilla, jotka ovat niin taipuvaisia hymyilemään "velka" sanalle ja pitämään syntiä yksinkertaisesti luonnon välttämättömyytenä, oi, jospa heillä vähääkään olisi Kainin tuskaa! Mutta jos nyt niitä ihmisiä on vähän, jotka kauhistuvat syntiä, niin on niiden luku vieläkin pienempi, jotka tosiaankin ymmärtävät "armon" sanaa.
Hyvä poika oli surun murtama, ja hän suuteli säälien äiditöntä pikku tyttöään. "Kuulitko mitä hänen äitinsä sanoi erotessaan?" kysyi hyvä tyttö osanottavasti. "Niin niin 'opeta häntä ymmärtämään', se oli hänen viimeinen pyyntönsä", sanoi hyvä poika hiljaa, ja hänestä tuntui kuin hänellä olisi ollut suuri velka maksettava tuolle pienelle lapselle.