United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
En ole vielä koskaan ottanut itse kahvia; aina kun ovat kylässä tarjonneet, on äiti pannut sokerit ja kermat sekaan ja lautaselle vehnäset ja asettanut kupin eteeni pöydälle. Mutta kyllä minä osaan yhtä hyvin itsekin, ensin sokerin ja sitten kerman ja sitten vehnäsen. "Panee enemmän sokeria sekaan", sanoo tyttö. Minä panen kaksi palasta. "Panee vielä, kun ovat niin pieniä."
Mutta nyt tuli Kinturin Janne, kuten sanottu, hiirenloukkua ostamaan; eikä puodissa ollut ketään muita ostajia; ei myös Kinturin Janne ollut enää entinen Kinturin Janne. Kauppias otti alas joukon erilaisia satimia, yhä laskien pilaa torpan muka täyttyneistä viljamakasiineista. Vai olisivatko hiiret päässeet skafferiin sokerin ja vehnäsen kimppuun? pani hän, ystävällisesti silmää iskien.
Kauniiseen sopusointuun yhdisti kaikkia sama innostus, pienehköt kylmyydet ja katkeruudet se lääkitsi pois sydämistä, sillä nyt kun ryypättiin ruiskahvia vehnäsen kera, niin tunnettiin selvästi, ettei siinä ollut kysymyksessä paljas nautinto, vaan myöskin aate.
No niin, kuten sanoin, kylläpä se meitin vanhuksien mieleen olisi, mutta", tässä vilkutti hän silmiään viekkaasti hymyillen tilanomistajalle ja kohousi vähän varpailleen voidaksensa kuiskata hänen korvaansa "mutta eikö totta, herra Markus, ken olisi luullut tätä, kun tuolla maantiellä pistin vehnäsen palan punaparran käteen?"
"Saatte, jos isä antaa rahaa," sanoi äiti. Isä lupasi rahaa ja lapsilla oli yleinen riemu. Hyyry maksettiin isännälle, kauppapuodissa käytiin yhdessä ostoksilla. Juotiin kahvia vehnäsen kanssa ja keitettiin puuroa riisiryyneistä. Päivän kuluessa ei juuri paljon mistään muusta puhuttu, kuin viime talvellisesta kurjuudesta ja nykyisestä onnesta.
Mutta, niinkuin itsekin sanot, minä luulen samaa, ettei suutarin työ kasvavalle pojalle niinkään terveellistä ole." Rouva yhtyi miehensä mielipiteesen. Herrasväki menivät takaisin paikoillensa, ja kun he olivat toiseen huoneesen poistuneet, antoi mummo Matillekin kahvia vehnäsen kanssa. "Muuttaisitko sinä mielelläsi muuhun ammattiin?" kysyi mummo.
Nuo iloiset ja hyväsydämiset sirkkuset, heillä ei ollut oikeastaan muuta vikaa kuin että olivat sotamiehinä pilatut kasarmeissa: veivät mielellään naisia ja tyttöjä. Sakrikselta eivät vieneet enää ... sitten kun parhaimmat tytöt tutustuivat häneen. Niille tarjosi hän kahvia ... vehnäsen kanssa ... ja tarjosi appelsiineja. Siihen aikaan sai vielä ostaa appelsiineja.
Vehnäsen ja muun herkun makuun hän oli päässyt siten, että ihmiset aina väliin kävivät häntä katsomassa ja toivat silloin mukanaan milloin maitopisaran, milloin voimurun, milloin rieska- tai pullapalan. Säälistä he sen tekivät, ja hyvälle nuo maistuivat, mutta seurauksena oli, että hän oppi niitä kaipaamaan. Parempi hänelle ettei olisi tiennyt semmoisia maailmassa olevankaan.
"Tämän vehnäsen olet itse leiponut, Greeta; minä tunnen sen niin hyvin pappilan ajoilta; Sohvin tekemät eivät oli läheskään niin hyviä. Sinä näytät kummastuneelta, mutta sen minä voin paraiten arvostella; minä tulen suoraa tietä sieltä ja tuon mukanani lämpimät terveiset niiltä, jotka ovat sinulle rakkaat. Isäsi on kelpo mies; me ymmärrämme toisiamme, ja minä rohkenen sanoa, että me olemme tosi ystäviä.
Kuulin vielä Jaakon vaativan itselleen kahvia ei kahvin vuoksi, vaan vehnäsen ja sokurin sekä sitte kääntävän puheen joulukuuseen ja omeniin y.m. siihen kuuluviin makeisiin. Nyt se diplomaatin alku siellä vakuutti olevansa "äidin poika" aina jouluun asti, koska isä on niin ruma ja äiti kaunis muka! Kaikkipa tässä jo osaavatkin naisten heikkoon kohtaan!