United States or Spain ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän otti povitaskustaan ja haukkasi aika palan lihamakkaraa ja musersi junttapullaa mukaan. Samassa johtui ajattelemaan: mahtavatko ne Amerikassa syödä paljonkin lihamakkaraa, vehnänen niillä kuuluu olevan leipänä. Mutta yht'äkkiä meni taas ajatus maamiesseuran kokoukseen ja Mikonperän juttuihin. Ostaako talo uudestaan? Sepä oli kumma ajatus. Taloko? Jos sais helpolla? Talo? Mistä?

Pieni Liena-emäntä se oli emännän nimi näytti silmissäni nuorelta ja viehkeältä kuin voittu vehnänen. Hänen pienet sinisilmänsä näyttivät syttyneen minulle ja paloivat niin pyytelevinä matalan otsan alta. Niin hempeältä hän näytti, että tuli sääli ja teki mieli. Sellaisina hetkinä se musta ruunakin mielessäni välkkyi kuin silkki, juoksi kuin peura.

Samassa kuului käytävästä askeleita ja naisääniä ja kopin asukkaat tulivat sisälle vankikengät paljaissa jaloissa, jokaisella vehnänen kädessä, muutamilla kaksikin. Fedosja tuli kohta Maslovan luo. Mitäs nyt, onko käynyt hullusti? kysyi Fedosja katsellen ystävällisesti Maslovaa kirkkailla sinisillä silmillään. Tässä on meille teeksi, ja hän alkoi asetella vehnäsiä hyllylle.

Oletko sekaisin päästäsi, vai mikä sinut huilaa? Kun tapotahallaan menee tekemään itsensä onnettomaksi. Ja vallan suotta. Mieletön sinä olet, järkiään. En osaa muuta sanoa. Pöllö! Ethän sinä tiennyt mitään. Et, saakeli vie, tiennytkään. Mitä höpöttelet turhia? Mokoma vehnänen! MIKKO. Siljan työtä tuo. TOPRA-HEIKKI. Onko totta? Te häntä kehoititte siihen? Herra tule ja puserra!

Mutta äiti oli onneksi ehtinyt jo sisään, ettei hän sitä kuullut. Yrjö irvisti Kallelle ja viskasi hiekkaa hänen vehnäseensä. Ja siitä taas seurasi itku ja kanteet ja torat, niinkuin ennenkin. Vieraita tuli, niille näytettiin hiekkainen vehnänen. He siunasivat ja ihmettelivät. Niin häijyä poikaa tuskin toista tiedettiin, kuin Yrjö oli. Mutta UIpasmäen isäntäväkeä ei kyllin voinut kiitellä.

Arvaatko sinä keneltä se on... No-oo? Ka Sohvilta! Ka keneltäkäs se muulta. Mutta nyt tulee Luukkaan olemuksessa yksi suuri sekasorto... Sillä nämä vellit ja viinat ja vehnäset eivät sovi yhteen, ne eivät ennusta hyvää säätä. Tuohan se Sohvi aina Luukkaalle... Onko se kystä vehnästä? Niin... Sohvin vehnänen se on vehnästä.

Jukka. Hyi kuin on kylmä, enkä edes ryyppyä saanut lämmityksekseni. Tuo plakkari pahanenkin on aina tyhjä juuri kun siellä jotain kilisee, niin ne riivatut menevät tuonne krouviin, mutta eipä Jukka tällä kertaa kaikkia menettänytkään viinaan, onpa kelpo vehnänen Matille taskussani. Poika raukka on monta leipä-palaa isällensä antanut, mutta nytpä Matin silmät tulevat iloisiksi. (Seisattuu ja ottaa vehnäsen taskustansa.) Onpa tämä oikein makusa kakku pojalle. (Pistää taas leivän taskuun ja katsoo lumi-kinokseen päin.) Mitä! Mikä hiisi tuolla on? (Hieroo silmiänsä.) Mitä näen! Ei ole mahdollista enkö ole pöhnässä viinahan tuo kaikenlaisia näköjä, mutta voi! näkö ei muutu, (laskee kätensä pää-laellensa) ja pääni on nyt aivan selvä. (Lankee polvillensa ja painaa kätensä kuolleen lapsen sydämmelle.) Voi minun poikani, minun poikani! myöhään sinulle antimia säästin, kun en ennen sitä tehnyt. Mieron-tiellä kulkenut, nyt olet vilusta ja väsymyksestä uupunut. (Nousee seisoalle ja lyö nyrkkinsä vasten rintaansa.) Isä, Isä! huonosti olet lapsiasi hoitanut viina on sinun vimmannut (näyttää kuollutta) ja tuossa jo on toinen uhri.