Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Pimeätä ja ahdasta kaikkialla, vieraalle tylynä joka talo, tuska väijymässä sisällä. Keskiajan kammo ihmisiä ja varjoja vastaan! Varjojen kaupunki! ajatteli hän. Täällä nukkuu tai kuolee kaikki, mikä on ennen elänyt yhdentekevä, elikö se suurena ja väkevänä vai köyhyydessä ja lokaan vaipuneena. Kolme neljännestä kaupunkia on köyhyyttä, loput rapakkoa.
Tuo epämääräinen surumielisyys, tuo ikävyydentunto ja nuot pahat aavistukset asioista, jotka kenties eivät koskaan tapahdu, ne eivät kuitenkaan ole tyhjiä, eksyttäviä; ne kyllä ovat varjoja ja kaikuja; mutta ne ovat varjoja kuoleman varjon laaksosta, joka on ainoa varmuus, jonka elämä meille tuottaa; ne ovat kaikuja "jäähyväisistä," joita viimein täytyy sanoa, mutta joihin ei mitään vastausta saa.
Tunnit kuluivat, kello löi kolme, ja vaaleanharmaalla taivaalla ajelehti niin mustia pilviä, että ne näyttivät lakaisevan pois tytön, heittävän hänen pimeyteen kuin laivahylyn. Väliin katseli hän ylös ja näki kiiltävine silmineen, miten taivas pimeni, ja näytti siltä kuin hän olisi kiittänyt taivasta siitä, että tämä lähetti niin synkkiä varjoja tähän autioon sopukkaan.
Täti Lison istui solmiamistyö kädessään heidän välillään. Ja nuoret katsoivat ikkunaan nojautuen ulos puutarhaan, jota kuu valaisi kirkkaasti kuin päivä. Lehmus ja plataani loivat varjoja sinne tänne nurmikolle, joka kalvaana ja hohtavana levisi aivan mustan metsän laitaan asti.
Valkoiseen hankeen loivat puut ja pensaat varjoja; metsän hiljaisuus oli täynnä haltiain haastelua, impein hengähdystä. Metsätie loppui ja aukeama alkoi. Näkyi valkea Helan kamarissa, näkyi tuuliviiri akkunan kohdalla. Jota lähemmäksi Topias tuli tuuliviiriä ja valoa, sitä nopeammiksi muuttuivat askeleensa. Ali-Tuomon pihalla hän ei enää käynyt, hän juoksi, nousi rapuissakin kahdella hypyllä.
"Minä sanoin sinulle, että nämät olivat olleitten varjoja", vastasi henki. "
MARCUS. Mies-raukka, niin on surun lannistanut, Ett' oleviksi luulee varjoja! TITUS. Pois ruoat! Tule kanssani, Lavinia; Kamariis käymme; suruisia sulle Ma luen menneen ajan tarinoita. Käy mukaan, poika; sull' on nuoret silmät: Lukea saat, kun minun hämärtää. NELJ
Oli entistä pimeämpi ja hiljaisempi. Puoleen tuntiin en ollut lisännyt puita valkeaan ja nousin juuri istualta sitä tekemään, kun huomasin, että kuun valo molemmin puolin minua muuttui punaiseksi. Mustia varjoja, ikäänkuin matalassa liikkuvia pilviä, kulki toinen toisensa jälestä tuon punaisen ilman poikki.
Kun ilta on armas ja suurena kuu, Ja tyyni jo laskevi veille, Sinut purteeni saan, ja se ajautuu Päin saarta, mi viittovi meille. Se meitä jo vuottavi viitoineen, Min varjoissa oikut ilkkuu, Mut rastas laulavi siimekseen, Ja varjoista tähdet vilkkuu. Mut sentään, jos varjoja kammoksuin Et kuule helkettä rastaan, Niin airoin ma lepään ja viihtävin suin Sua painan ma rintaani vastaan.
Drake kuuli seuraavat sanat, joita ikäihmiset järeällä, lapset vienolla äänellä veisasivat: Valo päivän on sammunut herttainen, Yön varjoja on joka puolla. Pian päivistä saapuvi viimeinen, Kun kaikkien täytyvi kuolla. Siis aikoinaan talos toimittaos. Tai kuolemakellosi kaikuu, Ja tuomiontorvikin raikuu!
Päivän Sana
Muut Etsivät