Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. syyskuuta 2025
On huolia ja raskaita kohtalon iskuja, joiden sanotaan voivan yhdessä yössä tehdä miehen tukan harmaaksi. Semmoisia ei ollut tullut Sörenin osaksi. Vaan hänen tukkansa oli harmaantunut, selkänsä kyyristynyt ja koko mies vanhennut ennen aikojansa pitkällisestä, halpamaisesta huolesta elatuksenhuolista. Elatuksenhuolilla on sama sija huolien luvussa kuin hammastaudilla muiden tautien joukossa.
Et enään ole ensinkään entisenlaisesi; olet niin vanhennut ja kuihtunut, etten ollut sinua enään tunteakaan. Koko entinen iloisuutesi, ohvakkuutesi ja terveenmoinen hyvinvointisi näkyy kerrassaan kadonneen, ja synkkä ilme ja alakuloisuus jääneen sijalle. Kai sinulla on joku raskas murhe; tai oletko menettänyt terveytesi?" sanoin hänelle.
Näin vastaa mies, hänen silmistään Tul' levoton vastaan entää, Ne etsii jotain ja etsintään Taas järkensäi maailmaan lentää. Tää kulku se totuttu tapa on sen, Hän keinoja etsivi »mobilehen». Vuoskausia hän jo on liehunut näin Ja tutkinut viisauden lähteet, Häll' aineiden voimat, lait tuttuja on Ja muinaisuudenkin tähteet. Vaan miesi, jo vanhennut toimessaan, Ei päähän oo ehtinyt kuitenkaan.
Niin, äiti murehtii, se totta on, ja ehkä isäkin mut kohtalon ken tahtoo ottaa omaan kätehen, hän hillitä saa ääntä sydämen. He pitää Kertusta ja Juhanasta ja Hannulla on kolmas sija vasta. He häntä muistelevat jonkun verran ja unhoittavat kokonansa kerran. On isä harmaantunut, vanhennut, ehk' ovat päivänsä jo luetut ja äiti oli joulun aikaan heikko. Mut onhan heidän luonaan sisko, veikko.
Tämä kirje saapui vapaaherralle, joka viime aikoina oli hyvin vanhennut, juuri hänen maatessaan sairaana vilustumisesta, levottomuudesta ja pahasta mielestä tuon hänen käsityksensä mukaan suuren onnettomuuden tähden, joka oli kohdannut sukua. Sanoma, jonka kirje toi, oli hänelle aivan odottamaton. Hän oli luullut saavansa olla varma myöntävästä vastauksesta.
Ettenkös te jää hallitsijattarena olemaan. HALLITSIJATAR. Sen sitä tunnen minä. Hän tullessaan tuopi virkaohjeen. Min' olen valtiotoimissa kyllin vanhennut, tietääkseni, mitenkä ketä vierotaan, ilman hältä virkapaikkaa ottamatta. Ensin tuopi hän virka-ohjeen. Se on epämääräinen ja ontuva.
Mutta oliko, kun hän oikein ajatteli, ollut tervettä järkeä tuokaan, että hän päivällistä syödessä oli niin suuresti Ireneä serkun kustannuksella ihannoinut? Mitä hän oli etsinyt Irenestä? Mitä nähnyt hänessä? Eikö entistä mielikuvaansa? Eikö kymmenen vuoden takaista, utuista unelmaansa tuosta toisesta serkusta, joka oli vanhennut sillä välin ja josta hän ei ollut ensi hetkessä löytänyt sitä?
Neiti Hanna asui läheisessä Hilnäisissä, enimmiten yksinään; silloin tällöin oleksi Lilly hänen luonansa pari viikkoa. Hanna oli vanhennut ruumiiltaan ja mieleltään. Hän oli muuttunut katkeraksi; elämä olikin katkerasti pettänyt häntä. Hänen rakkautensa lempeä nuoruuden tarina oli loppunut aikaisin. Sitte oli hänen ylpeä unelmansa veljestä rauennut kokonaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät