United States or Faroe Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän astelee ja askartelee siellä kuin kuiskaten. Hän nähtävästi varta vasten koettaa niin. Eihän hänen tarvitse pelätä häiritsevänsä, koska hän hyvin tietää, että valvon myöhään. Se on hänen luontaista naisellista arkuuttaan ja ujouttaan ja häveliäisyyttään. Tuskin tiedän, milloin hän hiipii vuoteeseensa. Ei kuulu enää mitään, ei sieltä eikä koko talosta.
»Isä, mitä nyt näin myöhään?» »Luonas valvon! nuku pois!» »Se ei tarpeen, isä!» »Mutta Zombi tänne tulla vois.» »Minä Zombia en pelkää!» »Vaan jos pois hän veisi sun, Yksin, lapsetta ma jäisin Maailmaan; se surma mun! Orjuuttani huojennat sa!» »Paljon olen itkenyt, Isä! kurjaa orjan' olla!» »Niin on Luoja säätänyt!»
Setä hissuttelee pihalla, ei näytä aikovankaan nukkumaan hän muuten nukkuu milloin sattuu ja kun näkee, että valvon, hän tulee, istahtaa aitan kynnykselle, tyhjä piippu kourassa. Ojennan hänelle kukkaroni. "Kiitos, tekihän mieli tupakkaakin piippuun, vaikken ehkä olisi ilennyt heti pyytää ja jos välität, niin haastellaan vielä vai mennäänkö koettamaan lohta minä soudan?"
Minä, arvaat sen, valvon kamarissani, ja vasta silloin, kun naputat akkunalleni, olen minä näkevinäni valkean. Ymmärrätkö! Siten ei sinua kaivata, eikä sinua siis voi kukaan aavistaa syylliseksi«. «Mutta, isäntä! Saattaisittehan odottaa jonkun vuoden. Vääpeli on jo vanha ja kivuloinen. Hän voisi ehkä pian kuolla«. «Hullu, joko taasen epäät! Olenhan minä odottanut.