Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Minun ei käynyt valetta puhuminen; ja noitten tutkivien, totisten silmien edessä jokainen paon yritys olisi ollut turha. "Te ette usko, että tämä kirje hyödyttää minua", hän lausui; "enkä minäkään usko." Ja levollisesti astuen takan luo, hän repi anekirjeen palasiksi ja viskasi sen tuleen. "
"Pelastakaa ja päästäkää minua sen vallasta, sillä minä olen viaton! Minun sydämeni ei tunne mitään rikosta." "Hävytön," huusi kuningas, viitaten sänkyyn; "uskallatkos esiintuoda niin julkeata valetta? Etkös äsken lähtenyt sotamiehen sylistä minun huoneesen astuessani, ja eikö haureellisuus olekaan mikään rikos?
Jos he menevät oikeuteen, vannovat he alussa, että heillä on koko maailman totisin asia ajettavana; mutta tavallisesti on kaikki vaan valetta ja viekkautta. He ajattelevat ainoastaan voittoa; se on ensimmäinen ja viimeinen, johon isä poikaansa teroittaa.
Valetta se on, virkkoi hän päätään nyökäyttäen, sillä eihän tällä Muttilalla ole koskaan sielua ollutkaan. Kaikki nauroivat, Muttilakin. Ja tunsivat heti tulleensa paljon lähemmä toisiaan. Kukapa tässä maailmassa ei möisi sieluaan, irvisteli Muttila. Mutta on niin pieni kysyntä sillä tavaralla. Eikä taida kaikkien kelvata kaupaksikaan, vahvisti Johannes. Mattila oli nyt kokonaan sovitettu.
Mutta johan riennän kertomuksen edelle, ja sen tähden on minun kiiruhdettava noin sata vuotta ajassa eteenpäin eli maaliskuun 6 p:ään 1736 saadakseni huvin esitellä lukijalle rouva Bartramin mustan samettihameen, niin ritarillinen minun kumminkin täytyy olla. Niin, juorut kulkevat ympäri maan ja läpi aikojen ja tietävät kertoa sekä totta että valetta.
Mutta se vain pilasi asiaa, sillä vallesmannin hyväksi nyt Sakari vakavana, ihan kuin loukkautuneena puheli: »Minä olen jo Herran avulla synnintuntoon päässyt ihminen, enkä siis valetta puhu, enkä ystävästä, enemmän kuin vihamiehestäkään väärin todista.» Aivan kävi olo raskaaksi.
Söderlingit ovat melkein ainoat rehelliset ihmiset koko saaristossa. Heistä ei ole koskaan kuultu, että olisivat varastaneet, anastaneet tai edes puhuneet valetta. Ja eikö ole omituinen kohtalon iva, että juuri heillä pitää olla naapurinaan saariston suurin ryöväri?» Kenellekäs se olikaan sen sanonut? Opettajattarelle.... Jaa, niin ... sinähän sen kerroitkin....
Rakkaus oli hänelle enimmän tarpeen äidillinen-rakkaus; kaikkeen muuhun hän väsyi, sillä hän huomasi nuo olevan petollisuutta ja tyhjää, hottoa valetta; mutta rakkaudesta, hyvästä ja viattomasta rakkaudesta lapseen siitä voisi hän antaa henkensä alttiiksi. Kummoinen on poikansa? miten hän elelee? mimmoisen kasvatuksen on hän saanut? Ja mitä ajatellee poika äidistään, joka kaikkina näinä vuosina...
Roisto voitte olla itse! kimmahti Bruno, joka ei saattanut sulattaa haukkumanimeä; ehkä sekin on valetta, että kreivi lupasi minulle neljätuhatta riikintaalaria siitä, että vaikenisin... Valetta on kai maar sekin? Sinä pirunpenikka!! ähisi kreivi, luoden palvelija-parkaansa sellaisen silmäyksen kuin hän olisi tahtonut hänet niellä.
Sano, että läksimme sieltä silloin, koska talonväki heinään meni. MIKKO. »Elä opeta minua valehtelemaan». ESKO. Valetta pistänyt olet tuhannet kerrat ennen tätä, ja tämä on viaton sana, ei vahingoksi kellenkään. MIKKO. Sinä et tiedä lupauksestani pyhästä, jonka tein pari sekuntia sitten, ja se kuuluu: etten koskaan valheen kengillä kulje.
Päivän Sana
Muut Etsivät