Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
Vaivaista vahinkoa vaan, ajatteli Hanna, ja polttavammaksi tuntui käyvän mielessä päästä mitä pikemmin Vaaralaan sen eleen silmäksi, ennen kuin kokonaan levittävät. Jukke käveli tuvassa, katseli kirjettä käsissään, mutta ei siitä silmä mitään keksinyt. Nyt oli tietty, että pääsee ruunikolla käymään Suvannon kaupungissa.
Lentsin kasvot kävivät tulipunaisiksi, ja Katriina huusi: "Oi minua vaivaista lasta, kuinka tyhmä minä olenkaan!
Muori huohotti vaivaista henkeään, istuutui tuolille häntä vastapäätä ja kummassakin punareunaisessa silmässä oli kiiluva pilkku toinen pikkuinen, joka näytti viekkaasti utelevan toinen isompi täynnä hurskasta antaumusta Jumalan huomaan. Niin, sanoi muori rohkaisten mielensä kyllähän minä sen huomasin viime yönä puutarhassa. Ja samaa olen jo aikoja sanonut ukolle: siitä tulee kerran tosi eteen!
Kuuhaillen pelokkaana ympärilleen kuin palokärki läheni hän Margareetaa ja kysäisi: »Voi, saiskohan sinne mennä, vallesmannin puheille?» »Mene, mene», virkahti Margareeta silmiään työstään nostamatta, »mene jo.» »Häh?... mitä sanoitte?» Muori ei enää puhu mitään. »Voi vaivaista, saiskohan sinne mennä?» Ville oikaisee selkänsä ja itsekseen päivittelee.
»Se on nyt taas niin pahalla tuulella, että teidän on parasta mennä kotiin ja tulla uudestaan. Ottakaa sitten täysikuuloisia miehiä mukaanne. Kuuletteko te?» »Kyllä minä.» »Vallesmanni on niin hääsillä, ettei se jaksa puhua niin kovaa, että te kuulisitte.» »Voi vaivaista! No olikohan se minulle vihassa?» »Ei, mutta nuo toiset hänet suututtivat, eikä hän saa niin pian luontoansa takaisin.»
Kyllä hän koetti sitä sanoa, että joskus ihminen suuttuu, olipa se sitten vaikka kukakin, kun oikein kiusautuu. Mutta sitä ei mies ottanut huomioonsa, tuomitsi vaan vaimoansa. Kaksinkerroin sai Sanna nyt tuntea, kuinka vaivaista se on kun ei ihminen saa luontoansa pidätetyksi.
Minä olisin istunut hänen vieressään, pitänyt hänen kättänsä kädessäni! Minä olisin saattanut olla onnellinen!... Vaan nyt! Nyt on kaikki toisin! Minä, minä itse olen niin tahtonut! Voi minua tuhmaa, vaivaista!« Salamat ympäröivät hänen; rakeet rikkoivat akkunan. Maria säikähtyi. Huone oli kuin valkeaa täynnä. Maria seisoi keskellä lattiaa.
Ensimmältä he minua tarkkaavaisesti kuuntelivat, toivoen minun auttavan heitä kunniaan tai rikkauteen; mutta nähtyään minun tahtovan opettaa heitä tulemaan toimeen ilman näitä, he pitivät minua itseäni kurjana olentona, joka on ajanut takaa heidän vaivaista onneaan.
Mutta Samppa kuuluu Venäjän kruunun alle, ja tiesi että hengellänsä saa hän maksaa, jos hänet otetaan kiinni, ja sitten pyysi hän minua kirjettä viemään. Jumala armahtakoon minua vaivaista syntistä! Ehkä kävit vihollisten asioita hyvästä maksusta? kysyi yksi ratsumiehistä. Rahaa sain ja enemmän luvattiin, mutta raha ei vihan päivänä auta.
CRESSIDA. Voi, vaivaista poskea! Moni ruuppa on rikkaampi. PANDARUS. Mutta siitäkös nauru syntyi! Kuningatar Hecuba nauroi niin, että silmät tulvivat. CRESSIDA. Myllynkiviä. PANDARUS. Ja Cassandra nauroi. CRESSIDA. Oli kai hillitympi tuli hänen silmäinsä padan alla. Tulvivatko hänenkin silmänsä? PANDARUS. Ja Hector nauroi. CRESSIDA. Mutta mitä sitten niin miehissä naurettiin?
Päivän Sana
Muut Etsivät