Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
"Ei miehet, ei naiset nyt itkeä saa, Jo vainoojat saivat juoksun Mut ikkunat, ikkunat aukaiskaa, Ett' tuntisin kevään tuoksun! "Kun tuoksuu metsä ja huminoi, Se on sissille mieluisinta: Taas taistot entiset muistiin soi, Ja vastaiset tajuu rinta; Siks, miehet, haarikka täyttäkää, Niin niistä nyt kiertää taari! Mut, neidot, te nuorille näyttäkää, Mik' on kaatuneen kunniapaari!"
Totilan huomaamatta hän pani nopeasti päähänsä joutsenkypärän, heitti hartioilleen valkoisen, veren tahraaman vaipan ja ajaa karautti ulos metsästä suunnaten matkansa luostaria kohti. "Tämä tie", tuumi hän itsekseen, "on aivan avonainen, sitä vastoin Numan haudalle johtava tie kulkee metsän läpi ja viinitarhojen lomitse. "Kenties vainoojat kääntyvät minua kohti ja hän pääsee pakoon."
Jos voimme sovittaa niin, että vihollisen ajaessa yhtä meistä takaa, toiset, tai joku meistä aina ajaa takimmaisia takaa ja tilaisuuden sattuessa ampuu jonkun heistä, pääsemme pian voitolle, sillä isä sanoi, että sellaiset vainoojat, jotka yllätetään takaapäin, kadottavat rohkeutensa ja luopuvat takaa-ajosta. Nyt saamme koettaa.
Ennenkuin kuningatar ehti toipua hämmästyksestään, hän oli kadonnut. Amalasunta aikoi mennä hänen jälkeensä ja huutaa hänet takaisin, mutta ovessa tuli häntä vastaan Petros, bysanttilainen lähettiläs. "Kuningatar", sanoi hän nopeasti ja hiljaa, "jää tänne ja kuule minua. Minulla on sinulle tärkeitä asioita. Vainoojat ovat aivan jäljessäni." "Ketkä sinua vainoovat?"
Sa kehno rotu, luvattua maata et aavikoiden takaa nähdä saata, tään ajan ritar-orja uuttera, vain pyramiidihautaa rakenna, kautt' arki-erämaan käyn vapauteen, mua kutsuu kauas meret väljät, aavat; mut vainoojat ja valhe siellä saavat hautansa synkän alla syvän veen! Lyhyt äänettömyys; FALK katsoo SVANHILDIA ja tarttuu tämän käteen. Oot, Svanhild, äänetön! Ja iloinen!
He hyörii, he pyörii, he jäljestä vyörii, hevon harjasta kiinni he rippuu; hepo korskuen karkaa kuin kuoleman sarkaa, taas vainoojat tielle jo tippuu. Ja sankarin soitto soi lieto ja loitto: »Pian, Juppiter, valtasi vaipuu! Olet ihmisten turma, titaanien surma pian taivahat tahtooni taipuu.
Sen hakevat sulho ja morsian kaulakkain kulkeakseen, sille karjatyttö helähyttää ilonsa ja sille huolensa haastaa. Se näkee karjan, näkee paimenet ja metsämiehet, linnut sitä pitkin piipertävät, jänö pitkät matkat pukkii sen selässä ja kernaasti valitsee sen vieressä makuunsa, sillä tie on sen paras liittolainen ja viepi ohitse vainoojat: ketut ja koirat.
Päivän Sana
Muut Etsivät