Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025


"No, sitten oli mummo vainajani oikeassa, koska hän ei voinut rahaa kärsiä... Oi Jumala, kuinka monta temppua on maksaessa muutamia taaleria toiselle!" Hän katseli minua hymyillen sivulta. "Minä koetan tehdä sen teille niin huokeaksi kuin mahdollista," lausui hän hyväntahtoisesti. "Mutta täytyyhän minun kuitenkin jokaisen groshenin tähden tulla teidän kolkkoon huoneesenne?"

Silloin kertoi hän vanhemmistani ja kodistani sekä oloista siellä ja minä sain niinmuodoin tietoa siitä. Minä sain tietää isäni olevan kuuluisan miehen ja että äiti vainajani oli ollut oppinut ja runoilija.

»Koko joululuvan kaikui tuo koiranpenikan surkea ulvahdus korvissani. Koetin sitä haihdutella, en ollut kuulevinani sisällistä ääntä, joka tuon tuostakin muistutti minua. Koira! sanoin minä siihen.» »Mutta kun palasimme taas juhlain jäljestä kouluun, ajoi isä vainajani, joka oli minua kyydissä, siihen samaan taloon hevostaan syöttämään. Isäntä istuu kamarissaan meille seuraa pitäen.

Sen teki ukko vainajani. Niin, todellakin. Kuitenkin tahtoisin minä mielelläni veljeni pojan mukaani, sillä hän tuli kerran ahdistetuksi tuon naurettavan ukon alammaisilta. Hän ehkä voisi tuntea miehensä... Oi, on jo kaksikymmentä vuotta sitten, mutta se olisi naurettavaa, jos hän saisi seisoa hämmästyneenä nenäkkäisyytensä tähden. Ha ha ha!

Hänellä on tosiaankin vallan omituinen tapa kaikkia kohteliaisuuksia kieltämään Sundler voi kai arvata, että tuhlataan rikkaalle perijälle paljon koruja; mutta se näyttää juuri siltä, kuni mieleeni johtuu, kuin piika äiti vainajani luona asetti kukkasia ja hakatuita hakoja uunin jalan ympäri. Hän ei tullut laisinkaan liikutetuksi, ja sama näkyy olevan mamselli Anton'inkin laita.

"Se on tapahtunut pikaisuudessa, ja ilman sitä hänellä on tapana useasti sanoa: 'minun mummo vainajani, 'minun akkani eläissä." "Jopa jotain, Kaisa, hän ei ollut viittäkolmatta vuotta vanhempi kuollessansa; sen mahdan minä sanoa! No," pitkitti hän paljon leppeämpänä, "no, se on nyt niin, että veljeni poika on holhoojani, ja se voi mennä mukiin. Mutta hän tahtoo minua pois Tukholmista.

Usein minua kummastuttaa, mistä he ovat oppineet niin oivallisiksi emänniksi, ja kuinka he ovat niin järkevät ja viisaat joka asiassa, kun minä en milloinkaan pitänyt itseäni ollenkaan taitavana talouden hoitajana. Tosin heidän isänsä keskustelut olivat aina hyvin opettavaisia; ja kallis äiti vainajani oli kokonainen viisauden ja kokemuksen vara-aitta.

"Tekö se Mr. Murdstone olette, joka nai veljenpoika vainajani Blunderstone'n Rookery'n David Copperfieldin lesken? Vaikka miksi Rookery, sitä minä en tiedä!" "Minä se olen", vastasi Mr. Murdstone. "Suokaat anteeksi, Sir, jos sanon", arveli tätini, "että, minun luullakseni, olisi ollut paljon parempi ja onnellisempi, jos olisitte jättäneet lapsi paran rauhaan".

"Mutta aiotteko esitellä tytärtänne ruhtinattarelle tuonkaltaisena?" kysyi hän isältäni ja näytti iloisesti hymyillen valkoiset hampaansa. Isä katseli häntä neuvotonna, käsittämättä hänen tarkoitustansa. "No, minä tarkoitan tuossa vedenpaisumisen aikuisessa puvussa?" "Kuulkaa, neiti", keskeytti Ilse terävästi, "noissa vaatteissa on minun emäntä vainajani murehtinut armollista herraa.

Vähällä oli kotonaan näännyttää isä vainajani ellei hirmulla, niin armolla. Viinaan menevä mies hän oli ja kernaasti juotti muitakin, ja annas kun mies naukkaa ryypyn ja toisen ja sanoo franskaksi 'ce bon' ja sitten tulee humalaan, niin voi sinun seitsemän seppää! Kaikille naapureille pannaan kutsut.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät