Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
"Vai niin," sanoi nykänenä, "sitten hän ei tarvitse olla velassa vaimollensa eikä voida epäillä kosivan rahoja, jos hän ilmoittautuu tytön luona, jolla on ainoastaan vähän varoja." Annette kääntyi pois se naula veti. Pikku tylppänenä näytti päättäneen ottaakseen kerrassaan selkoa sinusta ja pitkitti kauan keskustelua, niin että minä arvelin synniksi sinun tytöstäsi entisestä nimittäin.
Vaimollensa osotti hän enemmän luottamusta kuin tähän asti, sillä hän aina puhui siitä kasvatuksesta, jonka oli antava pojallensa, kaikkein keksintöinsä ja tavarainsa perilliselle. Hänestä oli tehtävä muinais-ajan viisaimpain miesten tapainen. Näitten tuumain alku oli se, että lapselle nimeksi pantiin Aristoteles.
Tallimestarin talon vieressä söi porolauma, joka tuli nyt kamreerin huomiollisuuden esineeksi. "No no, katsoppas tuota pientä tyttöä", virkkoi hän vaimollensa, "eikö hän ole kuin meidän Annette?" Hän oli Anna, joka punaposkisena ja hilpeänä istui ahkiossa ja katseli suurta joukkoa, mikä oli kokoontunut katselemaan poroja.
Se suotiin hänelle, ja vanhukset menivät hänen kanssaan kyökkin, ja siellä osasi Amrei niin sievästi ottaa kaikki käteensä, näki yhdellä silmäyksellä, missä mikin kapine oli, tarvitsematta kysyä mitään, ja kaikki, minkä hän teki, teki hän niin vakavasti ja somasti, että ukko aina nyykäytti päätään vaimollensa ja kerran sanoi: "Se on oppinut talonhoitoon nuottien mukaan, se osaa kaikki soittaa niin kuin paperista, aivan kuin uusi koulumestari".
Ne siis veivät vanhoilta maan suutareilta leivän suusta. Matti-suutari valitti asiaa kotonansa vaimollensa ja pojallensa ja saneli: "Mikä meidät vihdoinkin perii? Naskali rupeaa ruostumaan, pikilanka lahomaan, ja lesti-pussi jääpi homehtumaan. Siin' on ammattimme! Ja siitä seuraa, että saamme panna 'hampaat naulaan', ja kuolla nälkään, kuin kirkon hiiret".
"Mietiskelenpä tässä, mitenhän veli Petter meidät tänä vuonna ottaa vastaan!" sanoo isäntä Paavo vaimollensa, kun on ehditty päästä säännölliseen kulkuun. "Kuinka niin sitte?" virkkaa emäntä vähän levottomasti.
EMILIA. Mikä? JAGO. Houkka vaimo. EMILIA. Ei muuta siis? Mit' annat nyt, jos saat Tän liinan? JAGO. Minkä liinan? EMILIA. Minkä liinan! He, maurin ensi lahjan vaimollensa, Jot' usein minut varastamaan käskit. JAGO. Varastanutko olet sen? EMILIA. En suinkaan, Vahingossa hän pudotti sen; minä Täss' olin onneks ja sen maasta löysin. Täss' on se. JAGO. Kelpo luuska! Tuo se tänne!
Mutta minkätähden tekisi etusijassa vaimollensa ilkityön, jota ei tekisi kenellekään muulle? BARTHOLO. Te tahdotte saada minut pettiöön ja kääntää minun huomioni pois kirjeestä, joka epäilemättä on lähetyskirja joltakulta rakastajalta. Mutta minä saan nähdä sen, minä vakuutan teille. ROSINA. Te ette saa nähdä sitä.
Rikkautta hän ei tosin voi luvata vaimollensa; mutta hän osaa kuitenkin peittää sen puutteen humorisella sanaleikillä, tehden metsän marjat muka lehmiksensä: »
"Astu vain, astu vain!" sanoi eversti, ystävällisesti kehoittaen, vaimollensa, joka äkkiä seisahtui kynnykselle. "Enhän minä, ystäväni rakas, saata astua vaate-koppasiin", vastasi Armo vähän närkästyneenä.
Päivän Sana
Muut Etsivät