Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Pelolla olivat lapset seisseet, tytöt emäntiensä hameissa kiinni, pojat nurkkiin vetäytyneet. Nyt uskalsivat taas liikkua. Tytöt olivat karttuunivaatteissa ja korput useallakin kädessä. Katselivat toistensa vaatteita, olivat olevinaan ja mittelivät korppuja, että kenen suurin. Pojilla oli millä uudet saappaat, millä korea kaulahuivi, millä uusi lakki ja jollakin koko puku ensi kertaa yllään.
Näin surkuteltavat näyttivät Nehljudofista olevan ne suutarit, joiden hän huomasi työskentelevän erään kellarikerroksen ikkunassa; samanlaisia olivat nuo laihat kalpeat pyykinpesijättäret, jotka tukka epäkunnossa, laihoilla ruskettuneilla käsillään silittelivät vaatteita avatuissa akkunoissa, mistä tulvi saippuahöyryä.
Hän ei suostunut vaatteita päältään riisumaan eikä asettumaan levolle, vaan koko yö kului uudelleen esiinpuhkeavissa tulisissa vimmanpuuskissa. Tämmöisinä hetkinä hän puhui lakkaamatta seuralaisillensa niin sekavasti ja niin ylen kiireesti, että he pelkäsivät hänen tulevan hulluksi.
Ja niin pujahti hän esiin muutamien viikkojen kuluttua aivan kurjan näköisenä jossakin maaseudulla, tarisevänä ja laihana kaikesta siitä, mitä oli kärsinyt juomisesta, kylmästä ilmasta, asumisesta ulkohuoneissa ja ladoissa, harvoin riisumatta vaatteita yltään ja makaamatta oikeassa sängyssä. Aamupäivällä näyttäytyi hän pihassa voudin talossa.
Sen vuoksi se laukaistiin, sillä Taneli arveli, että vuodenaika oli nyt liian myöhäinen pitää sitä vireillä. Poikien metsästys Pekkakin kykeni jo mukaan rajoittui mökin lähimpään ympäristöön, ja enimmäkseen nyt pyydettiin vain lintuja. Taneli raatoi viljelyksillään ja Liisu ompeli vaatteita pojille. Sitten satoi ensimmäisen lumen.
Kello kymmenen olisi Bruunon mielestä aivan aikaista, vai miten? Kyllä minäkin melkein joka aamu olen unikeko, mutta niin kauan me tytöt emme sentään makaa milloinkaan. No siis, jos olet valmiina kello yhdeksän, niin meillä on hyvä aika. Hyvää yötä nyt, ystäväiseni, nukkukaa hyvin kaikki tyyni! Meeri, miksi et ota vaatteita yltäsi? Ole vaiti, minä odotan, että pojat menisivät huoneeseensa.
Siellä oli suuri sänky täynnä vaatteita ja tyynyjä lähes kattoon asti. Ihan uusi vaatekaappi ja silmivadin-jalat tinavatinensa, joita Reetta aina oli halunnut.
Tällä kertaa Leanderkin sai luikahtaa mukaan eikä Nikodemus'ella ollut mitään sitä vastaan että hän piti Benedikt'iä silmällä ja esti häntä raivoomasta. Marianna istui vuoteen vieressä ja neuloi uusia vaatteita sairaalle, sillä vanhat olivat niin ryysyiset ett'ei hänellä olisi ollut mitään panna päällensä, kun taas saisi nousta ylös.
Tuokion kuunneltuaan kysyi kuiskaten: "Mitä? Metsäänkö? Mitä sinä puhut... Uimaanko? En minä nyt lähde... Rovastiko Hiekkarantaan?..." Tämän sanottuaan hyppäsi hän ylös ja tulisessa kiireessä alkoi typerehtää sitä ja tätä, syyteli lastensa vaatteita sinne ja tänne ja hätäili: "Oi, oi, kyllä minä lähden, mutta missä nuttuni ja huivini? Oi, sentään, mihin ne ovat tulleet, eihän niitä näy missään.
Jo pikkupoikana, kun hän vielä kerjäten kulki, johan Reeta silloin oli hänelle ollut parempi kuin muut, antanut vaatteita, neuvonut, varoitellut, vieläpä opettanut hiukan lukemaankin. Renki-Heikki heräsi ja alkoi kysellä illallisesta metakasta, josta kirkkoväki oli kertonut. Lyhyesti ja vastenmielisesti teki Kalle siitä selon, sillä häntä inhotti koko juttu.
Päivän Sana
Muut Etsivät