Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Klea katseli autuaasti ja kuitenkin tuskallisesti hänen silmiinsä ja hän painoi juuri ensi suudelman Klean huulille, kun molemmat kauhistuen toisistaan väistyivät sillä Klean nimeä huudettiin ääneensä yön hiljaisuudessa, ja heti sen jälkeen kuului aivan heidän lähellään kova huuto ja kumea kiljuna. "Murhaajat!" Klea huusi ja hiipi vavisten sekä omasta että ystävänsä puolesta, hänen rinnalleen.
Vedenemo, kuiskasi Aili vavisten. Lähtään pois. Päästäkää minua soutamaan, niin joudumme pikemmin, sanoi Ossi. Tytöt väistyivät venheen keskeen ja Ossi tarttui airoihin. Tuota pikaa he olivat rannassa. Ylhäällä kartanossa ei kukaan tiennyt vielä mitään tapauksesta.
Minun on ollut niin ikävä sinua. Eikö totta, nyt me emme eroa enää milloinkaan? Emme Tuonelan tuvillakaan. Kävivät karkeloon kansan silmäin edessä. Kaikki väistyivät seinävierille heitä katsomaan. Totisesti, ei oltu nähty vielä sellaista tanhua tämän ilman kannen alla.
Hän oli kompastua muutaman jalkoihin, joka oli pannut pitkäkseen kannelle. Vihaisesti hän tiuskaisi, miksei hänelle annettu tietä, ja sanoi »moukaksi» miestä, joka makasi. Talonpojat väistyivät eivätkä vastanneet mitään. Mutta astuessaan alas salonkiin kuuli hän heidän tekevän hänestä pilkkaa.
Ihmiset väistyivät häntäkin; sillä hän tuli huonehesta, missä rutto oli käynyt. Tuo tunne, mikä oli saanut Anteron viehkeäksi äsken, katosi vähitellen, ja hän rupesi nyt ajattelemaan omia asioitansa. Hän unohti nyt kuolleen ja meni neuvoa kysymään kaupungin viskaalilta.
"Eikö sitä ole sen enempää?" kysyi hän tuskallisesti. "Eikä," vastasi äiti. Isä katsoi häneen, silloin äidin silmät epävakaisina väistyivät syrjään, ja hän lisäsi hetken mietittyään sekä vetäen etusormeansa pitkin pöydän pintaa: "Olisihan tuota vielä vähän ... mutta se ei kuulu tähän." "Onko sitä pitemmältä?" kysyi Synnöve kääntyen isään, joka näytti asian tuntevan.
Kun hän minua syleili, hänen ylellinen hellyytensäkin jo sai minun ymmärtämään kuinka suuri vaara meitä uhkasi. Seuraavana päivänä, kun vein karjan laitumelle, kohtasin naapureita ja ystäviä. He väistyivät syrjään minun lähestyessäni ja sanoivat ylenkatseella minuun osoittaen: 'tuossa on Birs'in karkulainen! tuossa on pelkuri! Tämä nimi, tämä häpeällinen nimi oli täst'edes minun.
Näin jupisten pormestari astui tavallista pönäkämmin ja painoi sauvaansa katuun entistä rotevammin. Jo etäältä väistyivät hänen tieltänsä ajurit. Hän näki kuinka väkeä meni teaatteriin ja tuli teaatterista. Toiset hymyilivät, toiset näyttivät olevan ähmissään. Tuossa kohtasi hän jo menomatkalla poliisimestarinkin. Arvoisat vanhukset, oikeus ja järjestys, tapasivat siinä toisiaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät