Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Mitäs vielä ei näyttäynytkään koko aamuna, enkä ilennyt häntä erittäin etsimäänkään ryhtyä." "Kyllä ne semmoiset pian unohtuu, kun antaa hiukan aikaa kulua, eikä ole naaka taallaankaan", nauroi kymmenniekka. Niinpä taisi päällikkökin ajatella. Ainakin hän tuli entistä iloisemmaksi. Seuraavana kesänä saapui Haukiniemen kohdalle kaksi tukkilauttaa yhtä aikaa.
Tätä tapahtumaa sanonkin senvuoksi verrannollisesti heräämisekseni. Ja niinkuin herätessä yö unohtuu ja mieli kokonaan kiintyy päivään, niin minäkin heti aloin tehdä ensimmäisiä tottumattomia liikkeitä uuden elämän valossa, enkä enää muistanut enkä ajatellut menneisyyttä.
Se, joka menee pois, unohtuu pian. Nora. Rank. Löydetään pian toisia ystäviä, ja niin Nora. Kukas löytää toisia ystäviä? Rank. Sen teette sekä te että Helmer, kun minä olen poissa. Itse oletten jo hyvän matkan sillä tiellä, luullakseni. Mitäs tuolla rouva Lindellä oli asiaa tänne eilen illalla? Nora. Ahaa ettehän toki liene mustasukkainen Kristiina-paralle? Rank. Niinpä olen.
"Vaan se nyt on yhdentekevää", jatkoi hän, ja silmiinsä tuli jälleen täyttä tuntoa osoittava ilme, "minä unohdan sen, mikä takanani on, ja koetan saavuttaa sitä, joka edessäpäin on, kilvoitellen päämäärääni kohden, kuten Filippiläis-epistolan 3 luvun 14 värssyssä sanotaan, päämäärää kohden, kohden ... ja kohta pääsen sinne, jossa unohtuu mielestä, että on ollut vanha ja sairas ja köyhä..."
Minulle on sieltä säilynyt seuraava muisto: Istun ruohikkorinnassa virran suvannon poukamassa ja olen onkivinani, mutta en kuitenkaan ongi. Vavan kärki vaipuu veteen ja unohtuu siihen, sillä minä seuraan silmät kiinteinä vain toisen miehen ongintaa.
Mutta kun sitte salamana välähtää esiin tietoisuus: minä olen kuoleman kynnyksellä, silloin unohtuu kaikki ulkonainen ja sielu alkaa tehdä lopputiliään joko mielen myrskytessä tai suuren rauhan ja tyyneyden täyttämänä. Sellaisia hetkiä ei sanoin selitetä. Ne ulottuvat ajallisuuden ulkopuolelle, sentähden eivät ajatusten ajalliset ilmaisukeinot sovi niille.
Nyt kun meillä on olemassa säätyhuone kolmea aatelitonta säätyä varten, jossa ne kaikki saa nähdä yhdessä ryhmässä, unohtuu usein ikäänkuin itsestään, että on olemassa neljäskin sääty s.o. maan ensimäinen sääty. Se on siellä Servaalissaan niin erillään muusta eduskunnasta, että suuri yleisö ainoastaan sattumalta sitä muistaa.
Kolkkona ja kumeana kuin haudan syvyydestä, mutta Jaaran ääni. MATLENA. Ja minä sinulle vakuutan, että korvasi pettivät. Elä tarkkaa noin, mielesi siitä alkaa harhaella. MIKKO. Mutta jos hän hyvinkin on tuolla ulkona? Minä menen katsomaan MATLENA. Voi, elä mene. Ei siellä ole mitään. Puhellaan muista asioista, että unohtuu pois.
Kaikki menee hiljaa eteenpäin, kunnes tulee se kohta, jossa Antonio rupeaa ehdottamaan neitoselle karkaamista. Silloin on Alfons jälleen muistanut pathos-asemansa. Hän ei enää puhu, hän huutaa; hän rupeaa pitkin askelin kävelemään näyttölavalla, mutta unohtuu ja astuu liian lähelle Sylvesterin kunniasijaa.
Sellaisen keskustelun kuluessa unohtuu helposti omia ajatuksiansa seuraamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät