Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
"Eivätkö isä ja äiti ole sinulle sitä kotona sanoneet?" kysyi kirkkoherra; mutta Kasperi ei vastannut siihen mitään, katsoi vaan pitkin nenäänsä ja nypisteli nappejansa. Sitten tuli Annin vuoro; Anni luki sisältä selkeästi ja ulkoa sai hän lukea kolmannen käskyn.
Hän ei voinut käyttää tätä lyhyttä aikaa lukeakseen uudelleen elämäkerran, jonka hän osasi melkein ulkoa. Hän joi janoonsa vettä pikarista. Sitten hän heittäytyi vuoteelle. "Oliko se enne", tuumi hän itsekseen. "Merkitsevätkö enteet mitään sille, joka ei usko niitä? "'On olemassa yksi ainoa seikka, jolla on merkitystä: kotimaan puolesta taisteleminen. "Niin sanoi Homeros.
Ainoastaan ulkoa katsovalle minä saatoin näyttää kokonaiselta, jossa on järkeä ja johdonmukaisuutta ja joka liikkuu jotakin tiettyä tarkoitusperää kohden, sillä meninhän minä ulkonaisesti eteenpäin jokaiselle tuttua latua myöten. Jospa he olisivat tienneet kuinka täynnä likaa olivat minun ajatukseni ja kuinka niistä riippuvaiset olivat vaikuttimeni!
Pitkän hiljaisuuden jälkeen kuuluu ulkoa vihdoin asemamiehen saappaiden kopina, kuuluu hänen kolmas soittonsa, konduktööri puhaltaa pilliinsä, vihellys olemme liikkeellä, tärähtelemme, tärähtelemme kovemmin, tärisemme, lennämme... Katse alkaa harhailla matkustajasta toiseen. Ei mitään mielenkiintoista. Yhtä harmaata ja vähäpätöistä kaikki.
Se on luonto ja teeskentelemättömyys; sula mielen ilmotus ilman mitään salaamatta, mitään ulkoa lisäämättä. Tämän luonnollisuutensa ja yksinkertaisuutensa tähden on myös oppineiltaki kansanruno kaikkina aikoina arvossa pidetty.
"'Nyt menee koko katkismus häneltä ulkoa kuin vesi' sanoi tuo laiha mamselli. "'Mitä vielä', nauroi lapsi, 'enhän minä osaa katkismusta'. "Ja näin puhuttiin alinomaa, niin että hän kuuli jokaisen sanan, sillä oli ainoastaan ohut seinä hänen ja toisten välillä.
"En juuri mitään, eihän siitä kuitenkaan lähde minulle mitään hyötyä; vaikkapa osaisin kaikki kirjat ulkoa, mitä minä sillä voittaisin? Minulla on pensioni." "Niin," vastasi nuori mies, "mutta eihän ihminen kehkeytä, jalostuta henkeänsä ainoastaan ulkonaisen hyödyn tähden, vaan saavuttaaksensa yhä korkeampaa, sisällistä elämää, tullaksensa näkemään yhä syvemmälle ja yhä selvemmin.
Onko siellä sisällä ketään? kuului värähtelevä ääni ulkoa. Pellavatukkainen hiipi varpaillaan oven luo kuuntelemaan. Minä täällä olen, jatkoi vapiseva ääni, pehtoori Kron. Pellavatukkainen työnsi salvan syrjään, astuen sen jälkeen muutaman askeleen taapäin, kädet taskuissa ja katse herkeämättä kiinnitettynä oveen, ikäänkuin sisääntulija olisi ollut joku kauhea vihollinen.
"Niin siinäpä se on; katsotaan vain mitä ulkoa näkyy. Mutta ethän sinä niin ajattele, Mari?" "En tosin. Vaan mitäpä minun ajatukseni auttavat. Sinun kohtalosi on toinen kuin minun." "Minä olen rikas, niinkö Mari?" "Niin, ja sinun tiesi on viitattu." "Mutta sinä, Mari?" "Minä poikkean sivulle, pois näkyvistä. Minulla ei ole teidän rikasten kanssa mitään tehtävää."
Tuli sitte ulkoluvun vuoro, Risto luki ulkoa papin käskystä. "Teidän pitää pelkäämän ja rakastaman, mikä se on vastaus?" Pappi: "No, no, eihän se niin seiso, Teidän pitää, vaan Sinun pitää j.n.e". Risto: "En toki maisteria sinuksi sanoisi, vaan jos niin pitää olla niin, Sinun pitää pelkäämän rakastaman, mikä se on vastaus".
Päivän Sana
Muut Etsivät