United States or French Guiana ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Uliaris, sinusta vuotaa verta. Sinulla on haava päässäsi." "Mitä vielä, nuoli vain hipaisi. "Onneksi se ei ollut myrkytetty. "Sain sen yöllä. "Tiedätkö, että asiat ovat huonosti, vielä huonommin kuin eilen. "Verinen Johannes, Jumala hänet tuhotkoon, kaivautuu kuin myyrä Tiberiuksen linnoituksen alle. Jos hän saa sen käsiinsä, niin hyvää yötä, Napoli!
"Rangaistuksena näistä viidestätoista päivästä on viidentoista tunnin ryöstö. "Ilman murhaa sillä asukkaat ovat keisarin sotavankeja ilman murhapolttoja sillä kaupunki on nyt Bysantin linnoitus. "Missä on goottien johtaja? Kuollutko?" "Kuollut", vastasi Johannes. "Tässä on hänen miekkansa. Kreivi Uliaris kaatui." "En minä häntä tarkoittanut", sanoi Belisarius. "Tarkoitan nuorukaista, Totilaa.
Parempi on kuihtua ikuiseen lepoon, kun vieno, suloinen, onneton valonkaipuu on sammunut" "Hyvää yötä, Mirjam! Voi hyvin!" huusi soinnukas ääni. Tyttö katsahti melkein säikähtyneenä ääntä kohti. Hän näki gootin valkoisen vaipan katoavan portaiden edessä olevan kulman taa. Uliaris meni päinvastaiselle taholle.
Hän ryhtyi senvuoksi kaikkiin varokeinoihin, lähetti varoitussanomia Ravennaan ja koetti kaikin tavoin turvata tärkeän Napolin ainakin meren puolelta, sillä kaupungin maanpuoleiset varustukset olivat pitkällisen rauhan aikana joutuneet aivan rappiotilaan, ja vanha Uliaris, Napolin komentaja, halveksi siinä määrin kreikkalaisia, ettei häntä saatu luopumaan ylpeästä turvallisuudentunteestaan.
Osa hyökkäsi murhaten kaduille, osa riensi lähimmille porteille ja löi ne rikki avaten siten tien ulkopuolella oleville tovereilleen. Nopeasti Uliaris riensi pienen joukkonsa kanssa Tiberiuksen linnoituksesta. Hän toivoi saavansa kaupunkiin päässeet ajetuiksi takaisin. Turhaan! Heittokeihäs kaatoi hänet maahan.
Goottisoturit näkivät muurien harjoilta, kuinka raskaita, suunnattoman suuria koneita vedettiin muurien edustalle parikymmentä jopa kolmekymmentäkin hevosta, kameelia, aasia tai härkää edessä. Koneet sijoitettiin tasaisesti pitkin linjaa. Huolissaan Totila ja Uliaris riensivät muureille ja ryhtyivät puolustuspuuhiin. Multasäkkejä kannettiin muurinmurtajien uhkaamiin paikkoihin.
Piirityksen kymmenentenä päivänä Uliaris saapui jo ennen päivännousua Totilan "amiraalilaivan", erään lahonneen kalastajalaivan etukannelle, jossa Napolin merikreivi nukkui repaleisen purjeen peitossa. "Mikä hätänä?" huudahti Totila hypäten unisena pystyyn. "Vihollinenko? Missä?" "Ei, poikani. Tällä kertaa herättää sinut Uliaris eikä Belisarius. Mutta sekään aika ei liene kaukana, kautta salaman."
"Tuo vanhus, joka on tehnyt meille niin monta kepposta, ei antaudu. "Parempi onkin. Silloin saadaan kunnollinen rynnäkkö ja sitten kunnollinen ryöstö." Kreivi Uliaris nousi linnoituksen harjalle ja heitti kopeasti keihäänsä odottavia etujoukkoja vastaan. Belisarius hypähti pystyyn. "Nuo päättömät haluavat omaa turmiotaan, niinpä saakoot sen. "Päälliköt, rynnäkköön!
Totila ja Torismut tapasivat pian Aurelianuksen linnoituksen miehistön. Pysähdyttiin eräälle kukkulalle, jonne näkyi kaupunki torneineen valleille tehtyjen bysanttilaisten vahtitulien loisteessa. Nyt vasta toipui Totila huumaavasta tuskastaan. "Uliaris!" huokasi hän. "Mirjam! "Napoli me näemme vielä toisemme." Hän käski lähteä Roomaan päin.
Silloin uskollinen Torismut herätti hänet unelmista, "Tule, päällikkö", huusi tämä hänelle. "Olen hakenut sinua kaikkialta. Uliaris tahtoo puhua kanssasi. Tule! Mitä tuijotat merelle suhisevien nuolten sataessa?" Totila ojentautui vähitellen pystyyn. "Näetkö sinä", sanoi hän, "näetkö sinä tuota laivaa? Siellä ne pakenevat! "Kutka?" kysyi Torismut.