Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Belisarius oli siis ryhdyttyään Napolia piirittämään saanut maajoukoillaan suljetuksi pääsyn kaupunkiin koillisesta, idästä ja kaakosta läntisen, Roomaan vievän tien, jota Tiberiuksen linnoitus suojeli, sai Uliaris vaivoin pidetyksi avoinna mutta Napolin satamaa hän ei ollut voinut sulkea eikä sen yhteyttä mereen.
"Jos tämä yltyy ! Me emme voi tuhannella miehellä vastustaa neljääkymmentä tuhatta kreikkalaista muurien ulkopuolella ja kolmeakymmentä tuhatta napolilaista muurien sisäpuolella. Senvuoksi aion minä" hänen kasvonsa synkistyivät "Mitä aiot?" "Me poltamme poroksi osan kaupunkia! Etukaupungin ainakin" "Saadaksemmeko kaupunkilaiset suosiollisemmiksi? Ei, Uliaris.
Napoli oli huonosti varustettu ja sillä oli heikko puolustusjoukko. Tuhattakaan goottia ei ollut suojelemassa laajoja varustuksia neljääkymmentä tuhatta bysanttilaista ja italialaista vastaan. Kreivi Uliaris, kaupungin puolustaja, oli urhoollinen mies. Hän oli vannonut partansa kautta, ettei luovuttaisi linnoitusta.
"Hildebrand-vanhus ja kreivi Uliaris lähtivät heti tästä tiedon saatuaan Sisilian laivastolla ajamaan kreikkalaisia takaa, saivat heidät kiinni Catanan tienoilla, valtasivat heidän laivansa ja vapauttivat vangit. "Yksi ainoa laiva pääsi nopeutensa avulla vapauttajien käsistä pakoon kolmisoutulaiva 'Naus Petru', jossa olin kahden toverini kanssa.
Mutta kun Uliaris seuraavana aamuna katsoi linnoituksen tornista, rupesi hän hieromaan silmiään. Sillä kukkulalla olevan varustuksen harjalla liehui sininen goottilainen lippu. Totila oli yöllä laskenut maihin vihollisten selkäpuolella ja valloittanut varustuksen rohkealla hyökkäyksellä. Mutta tämä uusi urotyö saattoi Belisariuksen raivoon.
Eikö ole tullut mitään tietoja Ravennasta tai Roomasta?" "Ei mitään. Viides lähettilääni lähti eilen." "Jumala tuhotkoon kuninkaamme. "Kuule, Totila! Minä luulen, ettemme pääse elossa näiden madonsyömien muurien piiristä." "Niin minäkin luulen", vastasi Totila levollisesti ja tarjosi vieraalleen pikarin viiniä. Uliaris katsoi häntä. Sitten hän joi ja virkkoi: "Kultapoika!
Useammin kuin koskaan ennen hän sai nauttia rakastamansa henkilön näkemisestä, sillä Porta capuana oli tärkeä osa linnoituksista ja merikreivin täytyi usein käydä siellä. Vanhan Iisakin tornikamarissa hän ja kreivi Uliaris joka päivä pitivät surullisen sotaneuvottelun.
Päivän Sana
Muut Etsivät