United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Väinämöisen lannistumaton lujuus, horjumattomuus päätöksissä, voittamaton maltillisuus ja tyyneys merkitsee jokaisen suomalaisen silmissä ihanteellista luonnetta. Eipä ihmekään, sillä Väinämöisen personallisuudessa pilee salaisuus, joka erikoisella tavalla tekee hänet koko kansamme isäksi ja perikuvaksi.
Sen näköisiä hekin mahtoivat olla. Emäntä oli hiljainen, lempeä olento. Alituiseen oli hän toimissaan, hyörien sinne tänne, mutta aina tyyneys ja ystävällinen hymy kasvoillaan. Sitä paitsi oli talossa useampia jo täysikasvaneita poikia ja tyttäriä. Toverini oli nuorin talon lapsista. Mutta tästä väkirikkaudesta huolimatta kävi tuossa talossa kaikki merkillisen tyynesti ja tasaisesti.
Oliko se muutos todellakin sitä laatua, jota hän aavisti? Ajatteliko Anna häntä toisilla tunteilla kuin ystävän? Annan melkein jäykkyyteen vivahtava tyyneys oli aina ennen estänyt häntä semmoista epäilemästäkään, mutta heidän keskustelunsa silloin rannalla ennen rouva Huovisen ja Elsan tuloa oli avannut hänen silmänsä näkemään, mitä tuon kylmän kuoren alla kuohui.
Usein ihmisiä maan Enkeleihin verrataan Turhaan tosiaan! Vaan jos pikku Ellillen Luoja antais siipyen, Muut' ei puuttuiskaan. Rafaelin, Murillon Enkeleitten viaton Katse hällä on. Mutta Ellin tyyneys, Armas ihmelempeys Muille mahdoton! Nyt jo jaksaa uskoa Enkeleitten varjella Voivan pahasta. Miss' on puhdas kauneus, Siell' ei synnin-ajatus Mieltä valloita.
Lähetän kymmenen miestä etsimään karkuria, ja te saatte olla oppaana». »Mielelläni, mutta viipyy ainakin kahdeksan päivää, ennenkuin olemme tutkineet kaikki ympäristön metsät». Vanhuksen tyyneys kiukutti upseeria, sitäkin enemmän, kun hän huomasi, että koko etsimispuuha oli naurettavan turhanpäiväistä.
Täydellinen ruumiin ja sielun lepo, jota hän nautti, omituinen tyyneys, joka vallitsi hänen henkistä elämäänsä, edisti myös hänen tervehtymistään, vaikkakin vaan siksi kerraksi.
Johannes seisoi jo täysissä pukimissaan keskellä lattiaa, valmiina lähtemään aamukävelylleen, missä hän tiesi rouva Rabbingin tapaavansa. Liisan tyyneys hermostutti häntä. Se oli totta, hän vastasi jotenkin pikaisesti. Minähän itse ehdottelin, että te kaksi viettäisitte iltanne yhdessä... Niin, pisti Liisa väliin. Ettei hänen olisi tarvis turhaan odottaa.
Vapautunut henki oli päässyt kotia ja lapsen kasvoissa kuvastui tyyneys ja taivaan rauha. Taulut ja veistokuvat Evan huoneessa olivat peitetyt valkeaan suruharsoon ja uutimet vedetyt ikkunan eteen. Eva lepäsi vuoteellaan sellaisessa valkeassa leningissä, joita hän aina eläissään oli käyttänyt.
Oliko hänen surunsa ainoan pojan kuolemasta niin pieni, ettei se kaivannutkaan suurempaa lohdutusta? Usein olen kuullut sitä väitettävän, että luonnonlasten tyyneys tällaisissa tilaisuuksissa oikeastaan onkin vain tunteettomuutta.
Jääkööt nyt Semiramis ja Toinen Katarina sikseen, se vaan on varma, että Anna Martinowna eli hyvin onnellista elämää. Sisällinen ja ulkonainen tyytyväisyys, sielun ja ruumiin terveys ja siitä seuraava suloinen tyyneys, kaikki tuo tuli selvästi esiin hänessä itsessään, hänen puheessaan, kaikissa hänen oloissaan. Missä määrin hän tätä onnea ansaitsi on toinen asia.