Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Sigurd, sanoi Vanloo hetken tuumittuaan, sinä jäät tänne ja otat miehen huostaasi. Hän ei saa päästä käsistämme ... ei mistään hinnasta. Turvaa kultaan, uhkauksiin, keinoihin minkälaisiin hyvänsä! Hän on vallassamme ja on auttava asiaamme. Ja käskyn minulta saatuasi on sinun tuotava hänet minun tyköni. Niinkuin käskette, kapteeni.
Mutta ei, niin ei saattanut olla. »Jos joku tulee minun tyköni ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä ja emäntäänsä ja lapsiansa ja veljiänsä ja sisariansa ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni», oli Kristus itse sanonut. Jyrkkä oli totuus siinäkin, mutta se piti paikkansa, ja sitä oli seurattava. Tulkoon onni tai onnettomuus, omaatuntoaan tahtoi Heikki totella.
"Olen, jalo Cineas", sanoi Philo suurella juhlallisuudella, "minä olen löytänyt rauhan. Minä olen oppinut viisauden, joka on suurempi kuin Sokrateen viisaus. Minä olen kuullut yhden, joka lausui: 'tulkaat minun tyköni kaikki, jotka työtä teette ja olette raskautetut ja minä tahdon teitä virvoittaa. Minä olen tullut tämän luokse ja hän on antanut minulle rauhan."
Sitä paitsi olikin semmoisia itseksensä oppineita tohtoria sotajoukolla vaikka kuinka monta". "Paransitteko ketään?" "Paransinpa niinkin, ja oikein kummallisesti se vielä kävikin. Debreczen'in tappelun aikana istuin, kanuunien pauhatessa, vallin viereen, että sinne toivat haavoitettuja. Kerran talutti kaksi toveria nuoren, kauniin tykkimiehen tyköni.
RICHARD. Näit heidät kuolleina? TYRRELL. Näin, herra. RICHARD. Myöskin haudattuina, mitä? TYRRELL. Towerin kappalainen heidät hautas, Mut mihin, sit' en, toden totta, tiedä. RICHARD. Tyköni tule illallisen jälkeen Ja kerro mulle heidän kuolemansa. Sill' aikaa mieti, mitä palkaks soisit, Niin toiveittesi perijäksi teen sun. Hyvästi siksi. TYRRELL. Nöyrät jäähyväiset.
Mutta sen hän puhui opetuslapsillensa, kun nämät riitelivät keskenänsä, kuka heistä olisi suurin taivaan valtakunnassa. Suurille, eksyneille joukoille hän ei sanonut: "Kääntykäät," vaan heille hän sanoi: "Tulkaat minun tyköni!" Ja minä ajattelin sydämessäni: "Herra minä tulen sinun tykösi. Minä olen jo ennen tullut sinun tykösi; mutta minä tulen nyt uudestaan, niin, yhä uudestaan sinun tykösi!
«Mutta mitäs te saatte! Suuren kartanon, viisikymmentätuhatta riksiä! Minä kalvavan omantunnon ja kiinitulemisen pelon hyvässä torpassani«. «Ha, haa, kalvavan omantunnon! Sitä sanaa en ole kuullut sinun maininneen, sittenkun minun tyköni tulit, ja siitä lienee jo toistakymmentä vuotta. Kuule, Kyösti!
Yrjö jo tullessaan kohotti oikean kätensä korkealle ja tyköni päästyään antoi aika läiskäyksen tarjottuun käteeni; sitten juoksi hän iloisesti ympäri lattiaa ja lorisi puolisanaisia lapsen lorinoita.
"Suo anteeksi veljeni! minä pelkäsin sinua, minä pelkäsin sinun luulevani olevan sinulle haitaksi. Nyt olet sattumuksesta eli Jumalan sallimasta tullut tyköni, nyt näen sinun omistavan minun veljeksesi," nyt en enään pelkää sinua." "Entäs sinä," kysyi hän vaimolta, "kamoksutko sinä minua vielä?"
Hän sanoi: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta; etkö sinä ole tätä ennen kuullut." Helena ei vastannut mitään. Cineas kuuli nämät sanat samalla kummastuksella kuin ennen. Koko lapsen ulkomuoto osotti, että hän täydellisesti ymmärsi sen asian, josta hän puhui.
Päivän Sana
Muut Etsivät