Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Tääll' isämme on asuneet Ja taistelleet ja toivoneet; Me saman saimme asunnon Ja samat vaiheet kohtalon. Ja tietä meidän viittomaa Tääll' lapsemmekin vaeltaa Perien työmme, rientomme Ja kiittäin Herraa niinkuin me. Oi, huomaas ota rakkaaseen Tää maamme tuhatjärvineen; Hyvyytes siihen vuotakoon Kuin kaste kukkataimistoon!
Kyllä minä ukkoni tunnen!... Vaan kuitenki on nyt koettaminen saada sopu matkaan. Kuta enemmän viha saa juurtua mieleen, että vaikeampi on saada se pois. Jakakaamme työmme. Mene sinä lukkaria lohduttamaan; hän viilletteli peltojen poikki kotia. Minä koetan saada isän leppyisemmälle tuulelle. Yhdeksäs kohtaus. Ah! Tämä riita pitää loppuman.
"Onkohan se oikein?" tutkasi Gunhilda vieläkin vihdoin. "Epäilettekö Te sitä, josko on vähääkään oikein peijata paholaista?" "Kaikki meidän työmme", jatkoi pappi, "ja kaikki hyvät työt maailmassa tarkoittavatkin juuri paholaisen kavaltamista. Tämä on se, mitä sanomme hyviksi töiksi.
Mutta saattoihan silti olla. Aloitimme työmme, hajoitimme heinät omalta niityltämme ja myöskin naapurien niityiltä, niin paljon kuin arvelimme ehtivämme saada niitä kokoon kahden miehen ennen illan tuloa. Olihan sittenkin merkillistä, ettei ainoallekaan niitylle koko laaksossa päivän pitkään ilmaantunut ainoatakaan heinämiestä. Jokin yhteinen este täytyi olla olemassa.
Jos Jaska olisi runsaan puolen tuntia vielä odottanut, olisi koko raskas työmme ollut turha. Kun ryöväripäällikkö huomasi mitä tapahtui, raivostui hän ihan suunniltaan. Oli kamalaa nähdä ja kuulla hänen raivoansa. Luolan tyhjentyminen ei kestänyt täyttä tuntiakaan. Patoamalla nostettu vesi linnan yläpuolella sitä vastoin laski vain hitaasti tämän ja seuraavan päivän kuluessa.
Meillä oli sinä päivänä konsistoriumissa eräs lykätty asia jonkun leipurin sulkeminen kirkon yhteydestä sen vuoksi, että hän oli seurakunnan kokouksessa kieltäynyt kadunkivitysveroa maksamasta ja koska todistukset olivat juuri kahta vertaa pidemmät, kuin Robinson Crusoe erään laskun mukaan, jonka minä tein, oli päivästä jotenkin paljon kulunut, ennenkuin päätimme työmme.
Kun tilaisuus tarjoutuu ja varat myöntävät, astuvat he rivistä jättäen työnsä palkatulle palvelijalle. Itsetunto tekee kapinaa. Onkohan meidän elämäntapamme oikein sopiva? Olemme tosin tottuneet siihen; olemme sen hyvin järjestäneet ja saaneet sen hyvälle tolalle ja oma työmme tyydyttää meitä enemmän kuin palkkapalvelijain.
ANTONIUS. Te jalot Rooman miehet KANSA. Hiljaa! kuullaan. ANTONIUS. Ystävät, Rooman kansalaiset, kuulkaa! En Caesaria kiitä, mutta hautaan. Pahatpa työmme usein eloon jäävät, Mut hyvät haudatahan luumme kanssa. Niin käyköön Caesarinkin. Jalo Brutus Hän sanoi vallanahnaaks Caesarin; Jos oli niin, se oli julma rikos, Ja julmast' on sen sovittanut Caesar.
Ja kuitenkaan ei voima missään ilmene niin selvänä kuin onnellisesti päätetyssä työssä. Mikä eroitus onkaan epävarman, horjuvan kyvyn ja varman, itseensäluottavan suorituksen välillä! Meissä on jonkinmoista nimetöntä itsetuntoa, joka vasta työssämme, ilmenee selvänä, epäämättömänä. Työmme ovat kuin peili, jossa henki parhaiten voi nähdä luonnolliset piirteensä.
Mestari ja sälli kanssa tietää vapaan työnsä lait; kukin mies on paikallansa, herjaaja se olkoon vait. Työssä sun on kunnias! Vaivannähnyt palkan kantaa: Arvon saakoon ruhtinas, meille arvon työmme antaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät