Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Yksin istui tuomionsa saanut noita-akka Jaana Turun linnassa sen päivän edellisenä iltana, jolloin hänet oli roviolla poltettava. Hänen ikkunansa antoi linnanselälle päin ja sen takana kimmelsivät Airiston laineet iltaruskon hehkussa.
Hänen poikkioin peukalonsa on vieläki Turun Tuomio-kapitulin sinetissä kuvattuna, ja Henrikin päivä Annakoissa on hänen muistoksensa säädetty. Elinan surma, josta 8:ksannessa virressä kerrotaan, kuuluu myös olevan tosi, tapahtunut asia. Klaus Kurki, niinkuin hänen esi-isänsä ja jälkeisensäki olivat Laukon kartanon ja muiden laajoin tilusten hallitsijoita Wesilahdessa ja rajapitäjissä.
Mutta jos se Gast, joka nyt seisoo ja tähystee peräkannella, on sen Gastin kaltainen, joka ennen oli minun kojukumppanini, senkään vertaa kuin minä olen Turun tuomiorovastin kaltainen, niin sanokaa, etten osaa köydenpäätä solmita. Runko on sama, vaikka kantta on hiukan huuhdottu ja märssyä mukamas öljyvärillä sivelty; mutta muutoin on täällä toinen kapteeni laivassa, ja hänen pitää saada omansa.
Tästä tuomiosta ilmottivat sekä virallinen syyttäjä että vastaajat tyytymättömyyttä. Myöhemmin esityksessämme on selostettu täydellisesti myöskin Turun hovioikeuden langettama tuomio marraskuun 19 päivältä 1828 Juteinin ja Cedervaller'in valitusten johdosta, josta tuomiosta selviää, että Juteini vapautettiin kaikesta edesvastauksesta ja Cedervaller'iin nähden Kämnerioikeuden tuomio vahvistettiin.
EERIKKI. Mutta merimiestä, joka laivastansa karkaa, uhkaa kova rangaistus! NIKO. Sen olen kärsinyt; kymmenen päivää vettä-leipää Turun linnassa söin. EERIKKI. Se ei tyijä; kovemmat ovat asetukset siinä kohdassa! NIKO. Mitä? Luulenpa, että olet tullut oikein lakimieheksi! EERIKKI. Tunnenhan, mitä yleisesti lautamiehen tuntea tulee! NIKO. Sinäkö lautamies?
*Lisäys.* Yllämainittu Antti Lizelius, Suomenkielisten Tietosanomain toimittaja, oli talollisen poika Tyrvään pitäjän Lietsoilan kylästä, syntynyt 1708, tuli kolleegaksi Turun kouluun, sitten Pöytyän ja vihdoin Mynämäen kirkkoherraksi ja kuoli 1795. Kristfrid Ganander, "Mythologia fennica'n" kirjoittaja, syntyi 1741 Haapajärvellä Pohjanmaalla, oli kappalaisena Ranttilassa ja kuoli vuonna 1790.
Nuijasodan werisestä kasteesta näytti uusi onnellisempi päiwä rupeawan kansallisen elämän taiwaalle walkenemaan. Yrjö Eeronpoika oli, päästyään wankeudestaan Turun linnasta ja kuultuaan Nuijasodan onnettoman lopun, paennut Suomen pohjoisimpiin seutuihin ja ottanut siellä asuntonsa wähäisessä talossa Oulujärwen rannalla.
Uuteenkaupunkiin, Naantaliin, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin oli määrätty yksi rykmentti kuhunkin sekä Turkuun kolme rykmenttiä. Lokakuun lopussa ja marraskuun alussa retkeilin taas mannermaalla Turun seutuvilla. Olin nytkin useat kerrat valepukuisena venäläisten keskellä, mutta tarkemmin en näistä kaikista pikkuseikkailuista huoli tässä kertoa.
Kunnon eno keksi toki keinoja kaikkeen. Tarvittiin ainoastaan hänen kuningatar Loviisa Ulriikalle antamansa viittaus, sekä sen tueksi kohtelias kirje kaikkivaltiaille neuvoskunnan hatuille, ja hänen oppilaansa nimitettiin kasvitarhantirehtööriksi, saaden samalla toimekseen hallituksen kustannuksella perustaa Turun seuduille puutarhan sekä ylläpitää sitä hyödyllisten kasvien totuttamiseksi meidän ilmanalaamme kestämään.
Lähinnä raamattua olivat katkismukset, virsikirjat ja postillat tärkeimmät kansamme uskonnolliselle elämälle. Vanhimman suomalaisen katkismuksen julkaisi v. 1574 Paavali Juusten, Mikael Agricolan aikalainen ja vihdoin hänen jälkeläisensä Turun piispan-istuimella. Vanhimman suomalaisen virsikirjan toimittaja taas oli Turun koulun rehtori Jaakko Suomalainen eli Finno.
Päivän Sana
Muut Etsivät